Asemanseudut halutaan muuttaa ilmastoystävällisten valintojen kotipesäksi, joissa liikkuminen, asuminen, työnteko ja palvelut ovat vähähiilisiä. Tuore raportti kertoo, miten Tanskan asemanseutuja on kehitetty onnistuneesti ja tarjoaa yhdeksän kehittämisehdotusta asemanseuduille Suomessa.
Asemanseudut ovat liikkumisen, työnteon, palveluiden ja asumisen solmukohtia, joiden keskeinen sijainti tarjoaa kaupungeille uusia kehittämismahdollisuuksia. Asemanseudut ovat nousseet kehittämisen painopisteeksi Suomessa viime vuosina ja yhteistyötä eri organisaatioiden kesken on jo lisätty.
– Tällä hetkellä asemanseudut ovat alihyödynnettyjä. Ne pitäisikin nähdä vähähiilisen liikkumisen ja arjen mahdollistajina ja kaupunkiytiminä, jotka tarjoavat elävyyttä, elämyksellisyyttä ja uusia toimintoja asukkaille ja asemien käyttäjille, toteaa selvityksen laatinut Olli Voutilainen.
– Tärkeintä asemanseutujen kehittämisessä on, että asemanseuduille saadaan enemmän asukkaita ja muita käyttäjiä ja asunnot sijaitsevat lähellä asemanseutuja. Lisäksi alueiden palvelut pitäisi olla turvattuja ja asemanseutujen pitäisi tarjota monenlaista toimintaa, yli-insinööri Kaisa Mäkelä ympäristöministeriöstä sanoo.
Asemanseutujen taloudellinen merkitys on huomattava, mitä meillä ei ole riittävästi hyödynnetty, ja niille tarvitaan lisää vetovoimaa. Tanskassa tämä on tiedostettu hyvin. Niitä kehittämällä saadaan vahvistettua raideliikenteen roolia osana vähähiilistä liikkumista.
Ympäristöministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Liikennevirasto ja MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto ovat teettäneet selvityksen, jossa tarkastellaan avaintekijöitä asemien ja asemanseutujen kehittämisessä Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä. Monipuolisen raideliikenteensä ja asemanseutujen vahvan roolin ansiosta Tanska on otollinen vertailumaa Suomelle.
Kööpenhaminan seudun aluerakenteen kehittämismalli, Fingerplan, on ollut käytössä jo 40-luvulta lähtien ja se tukee vahvasti asemanseutujen varaan tukeutuvaa kaupunkikehitystä. Osana Fingerplania kehitetty asemanläheisyysperiaate turvaa täydennysrakentamisen sekä toimitilojen sijoittumisen asemanseudulle. Esimerkiksi toimitiloja ohjataan kaavoituksella sijoittumaan maksimissaan 600 metrin etäisyydelle eli kävelyetäisyydelle asemasta.
Sijainti parantaa yritysten saavutettavuutta sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Samalla luodaan edellytyksiä asemaympäristöjen myönteiselle kehitykselle ja vähähiiliselle liikkumiselle. Muita keskeisiä suosituksia ovat eri toimintojen sekoittaminen käyttäjäpohjan turvaamiseksi, ihmislähtöisyys suunnittelussa, pitkäjänteinen tavoitteisiin sitoutunut kehittäminen sekä laaja-alainen, valtion tukema yhteistyö.
Suomessa on viime vuosina rakennettu laaja asemanseudun kehittäjien verkosto, jossa ovat mukana sekä valtion että kuntien edustajia. MAL-verkostolla ja Tekesillä on asemanseutujen kehittäminen osana toimintaa, ja myös muita kehittämishankkeita on käynnissä.
– Esimerkiksi HSY:n SMART-MR -hanke toteuttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa ja edistää kestävää liikkumista ja vähähiilisyyttä asemanseuduilla, seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja Irma Karjalainen HSY:stä kertoo.
Osana verkostoyhteistyötä HSY, Liikennevirasto ja MAL-verkosto ovat avanneet asemanseutujen kehittäjille suunnatun verkkosivuston asemanseutu.fi, johon kootaan tietoa ja parhaita esimerkkejä asemanseutujen kehittämiseksi.
Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa -raportti, ympäristöministeriön raportteja 13/2017
Salolaisessa taloyhtiössä toteutettiin esteettömyyttä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä parantava pilottihanke. Tavoitteena oli saada yksinäiset ihmiset pois koloistaan ja vähällä käytöllä olevat tilat yhteiseen käyttöön.
Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi Vuoden 2024 hallituksen puheenjohtajaksi Toni Sjöblomin. Sjöblom toimii puheenjohtajana 22 asunnon rivi- ja paritaloyhtiössä, jossa valtaosa asukkaista on lapsiperheitä.
Kodin remontoiminen voi kustantaa kymmeniä tuhansia euroja, mutta esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontin voi rahoittaa vakuudettomalla lainalla. Lainoja vertailemalla korot ja kulut saa pidettyä mahdollisimman alhaisena. Lainoja voi vertailla lainanvälittäjän kautta tai omatoimisesti.
Laina Heti
Kuopion Kotikadulla työskentelevä Hanne Sutinen osallistui PHM Aski -palvelun kehittämiseen ensimmäisten joukossa. Uusi palvelu on ollut helppo ottaa käyttöön ja se on tuonut jo monenlaista apua työntekijän arkeen.
PHM Group
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään