Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
HSY selvitti vuonna 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet 18–25-vuotiaista kertoo lajittelevansa vaaralliset jätteet aina tai melko usein. Vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 39–45-vuotiaiden kohdalla, näin toimii yli 70 % vastaajista.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2017 elokuussa 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Tarvikepanosten hinnat nousivat 1,3 prosenttia ja palveluiden hinnat 0,6 prosenttia edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Samanaikaisesti rakentamisen työpanosten hinnat laskivat 1,1 prosenttia.
Vuoden alussa kirjeluokat yhdistyivät, ja postilaki muuttui heinäkuussa. Muutoksen myötä Posti jättää kirjepostin jakamatta tiistaisin. Käynnissä olevan keskustelun myötä kirjepostin jakaminen saattaa entisestään vähentyä.
Oulun yliopisto ryhtyy vetämään kansainvälistä mikroenergia -projektia, jonka tavoitteena on kehittää bioenergiapohjainen sähkö- ja lämpöjärjestelmä syrjäseuduilla sijaitsevien omakotitalouksien tarpeisiin. Tarkoitus on tarjota ratkaisu sähkön saannille pienen mittakaavan rakennuksissa, joiden lämmitykseen käytetään jo nyt omavaraisesti saatavilla olevia biopolttoaineita kuten puuta, pellettiä, turvetta tai haketta. Kolmevuotinen Micro Combined Heat and Power System for Households (H-CHP) -projekti on […]
Yhä useampi yksityinen maanomistaja liittyy yhteismetsään, kirjoittaa Yle. Hallinnollisesti yhteismetsä muistuttaa taloyhtiötä, sillä poikkeuksella, että yhteismetsä tuottaa osakkaille jaettavaa ylijäämää. Osakkaiden maat ovat yhteismetsässä yhden hallinnon alla ja osakkailla on erisuuruisia osakkuuksia maan ja puuston määrästä riippuen. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskokous ja käytännön asioista vastaa hoitokunta.
Kysyntä jatkuu terveenä, hinnat loivassa nousussa. Kuntotarkastukset ja homekoirat puhuttavat, paljastaa Suomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) markkinaennuste loppuvuodelle 2017. Asuntomarkkinat ovat tasaisessa ja terveessä tilassa.
Rakennetun ympäristön digitalisaatio ja kokeilut kehittämisen välineenä herättävät toimialalla ilahduttavaa kiinnostusta. KIRA-digi-hankkeen kokeiluhankerahoituksen neljäs hakukierros päättyi elokuun lopussa ja houkutteli yli 100 hakemusta. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa, josta alan oma osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa ja haettu KIRA-digi-rahoitus noin 3,7 miljoonaa euroa.
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2017 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,5 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 2,7 prosenttia.
Asuntomarkkinoiden magneetit vetävät vahvemmin kuin uskoimmekaan. Kasvuveturina jatkaa pääkaupunkiseutu perässään Tampere ja Turku. Oulu ja Jyväskylä täydentävät Suomen kasvuviisikon, jossa väestö kasvaa, talous toipuu ja asuntokauppa käy.
Kiinteistökauppa noussee noin kolme prosenttia tänä vuonna, ennustaa kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Vuonna 2016 tehtiin 59 500 kiinteistökauppaa. Tänä vuonna tehtiin seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 35 600 kauppaa.
1950-luvulla rakennetun kerrostalon toinen pääty painui ja aiheutti vakavia vaurioita rakenteisiin.Taloyhtiö joutui sulkemaan asuinhuoneistoja ja maksamaan korvauksia osakkeenomistajille, kirjoittaa Satakunnan Kansa. Kallis riita päättyi taloyhtiön tappioon Ulvilassa, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Asunto Oy Ulvilan Finnepäkintie 30:n valituksen asiassa, joka koski vesilain mukaista korvausta. Korvausvaatimuksessa oli kysymys erittäin vakavista rakenteellisista vaurioista, jotka todettiin taloyhtiön omistamassa A-talossa […]
Asunto Oy Onkkaalanrivin neljän iäkkään osakkaan piina jatkuu Pälkäneellä, kirjoittaa Aamulehti. Rivitalo on vajonnut nyt niin pahasti, että sisällä on enimmillään 20 sentin korkeuseroja. 1980-luvulla Pälkäneen kunta kaavoitti poikkeusluvalla puistoalueelle vanhaan soramonttuun rivitalotontin.