Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Suomen Kiinteistönvälittäjien yli 1350 välittäjää ovat antaneet markkinaennusteensa seuraavalle vuosineljännekselle. SKVL:n ennusteiden tarkkuus toteutumaan nähden on yltänyt jopa prosenttiyksikön sisään. Asuntomarkkinoilla edelleen vahvaa positiivisuutta Tampereella kauppa käy vilkkaasti kuin verkatehtaan linjat taannoin.
Kuluttajien odotetaan jo lähivuosina olevan aktiivisia toimijoita sähkömarkkinoilla. Asennetasolla uudet ratkaisut kiinnostavat, mutta käytännössä hankintoja ei ole vielä juuri tehty, koska helppokäyttöisiä palveluita tai yleistä tietoa ei ole ollut vielä riittävästi tarjolla. Osa pientaloasujista tuntee huonosti sähkönkäyttöään eikä edes sähkösopimuksen kilpailutus ole kovin yleistä, vaikka sillä olisi saatavissa selvää säästöä.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,9 prosenttia maaliskuusta huhtikuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,3 prosenttia ja muualla maassa 0,6 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat koko maassa pysyivät lähes ennallaan.
Kuluttajien luottamus pysyy poikkeuksellinen pirteänä kevään kääntyessä kesään. Kuluttajat ovat ennätyksellisen optimistisia käytännössä koko euroalueella ja USA:ssa, joten Suomi seuraa maailmantalouden myönteistä menoa. – Luottamuksen nousun taustalla ovat etenkin toipuvat työmarkkinat ja pikkuhiljaa paranevat palkat.
Ennätyslämpimässä toukokuussa on ollut sisällään enemmän hellepäiviä kuin viime vuoden touko-heinäkuussa yhteensä. Tuuletuslaitteiden suosio lähti suomalaiskodeissa jyrkkään nousuun: niiden suosio on noussut hakupalvelussa jopa 600 prosenttia viime vuoden kevääseen verrattuna. Puolueettoman hintavertailupalvelu Hintaopas.fi:n data osoittaa, että kuluttajat hakevat nyt kiivaasti viilennystä koteihinsa: tuulettimia, ilmalämpöpumppuja ja siirrettäviä ilmastointilaitteita. Ilmalämpöpumput toimivat kotitalouksissa, mökeillä ja toimistoissa monitoimilaitteina, vähentävät lämmityskustannuksia ja kuumalla säällä […]
Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa tänään maanantaina 28.5., kun Suomen lippu täyttää 100 vuotta. Eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen lipuksi 28.5.1918. Liput nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan klo 21.
Mikä on helsinkiläisasuntojen keskivuokra ja kuinka paljon se on muuttunut viime vuosina? Entä kuinka monta asuntoa Helsinkiin rakentui viime vuonna – tai vaikkapa vuonna 2000? Vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin löytyvät Helsingin kaupungin tänään avatulta Asuminen ja rakentamisen tilastotietoa Helsingistä –sivustolta.
Nyt pääsee tutustumaan ennakkoluulottomaan ja innovatiiviseen taloyhtiöön. As Oy Pohjolankatu 18-20 järjestää vierailupäivän maanantaina 4.6. klo 16–19.
Ruotsissa huoltopesu kuuluu kiinteistöjen normaaliin kunnossapitoon. Homeen pilkuttamat aidat ja likaantuneet julkisivut nakertavat monen naapuruston viihtyisyyttä. Pinnoille kertyvä lika tarjoaa kasvualustan homeitiöille ja vaurioittaa maalipintaa.
Kojamo Oyj suunnittelee listautumisantia ja osakkeidensa listaamista Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle. Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö sijoituskiinteistöjen käyvällä arvolla mitattuna. Se tarjoaa vuokra-asuntoja ja asumiseen liittyviä palveluja pääasiassa Helsingin seudulla, Tampereen, Turun, Kuopion ja Lahden alueilla sekä Oulun ja Jyväskylän kaupungeissa.
Ammattimaisten asuntosijoittajien ja kotitaloussijoittajien velat ovat kasvaneet kummassakin ryhmässä noin 10 miljardiin euroon eli yhteensä jo 20 miljardiin. ”Velkamäärä on suurempi kuin aiemmin on arvioitu ja kasvuvauhti kiivasta. Kasvava osa velasta on otettu taloyhtiöiden kautta”, Hypon pääekomisti Juhana Brotherus kertoo.
Rakentamisen kasvun esteeksi on muodostunut pula etenkin työnjohdosta ja muista korkeakoulutetuista toimihenkilöistä. Rakennusalan AMK-tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta se ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta. Rakennusteollisuus RT:n tuoreen osaamisstrategian mukaan ratkaisu ei löydy vain koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä, vaan ennen muuta rakennusalan eri koulutusasteiden välisen yhteistyön syventämisestä, korkeakoulujen työnjaon kehittämisestä ja koulutuksen läpäisyasteen parantamisesta.