Tonttien aitaaminen herättää monenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Saako aidan rakentaa tonttien väliselle rajalle? Entä kenelle kuuluu vastuu raja-aidan kunnossapidosta?
Kun taloyhtiössä pohditaan aidan rakentamista tonttien väliselle rajalle, ensin on syytä tarkastaa oman kunnan rakennusjärjestys ja mitä asemakaavassa ja alueen rakentamistapaohjeessa sanotaan aitaamisesta. Aitaamista koskevat ohjeet vaihtelevat kuntakohtaisesti. Myös asemakaava saattaa sisältää aitaamista koskevia määräyksiä. Aitaamista koskevat ohjeet ja määräykset voivat koskea aidan sijoittamista, korkeutta ja materiaalia. Joissain kunnissa aidan rakentaminen voi edellyttää myös toimenpideluvan hakemista.
Lähtökohtana on, että aidan rakentamisesta tonttien väliselle rajalle on sovittava naapurikiinteistön omistajan kanssa. Naapurin suostumus saatetaan rakennusjärjestyksen mukaan tarvita myös silloin, jos aita rakennetaan korkeuttaan lähemmäs kiinteistöjen rajaa. Suostumus aidan rakentamiseksi rajalle on syytä pyytää kirjallisena.
Jos kiinteistönomistajien välillä ei päästä sopimukseen aidan rakentamisesta, kiinteistönomistaja voi hakea viranomaislupaa aidan rakentamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan, vaikka naapurin suostumusta ei olisi saatu. Tällöin aidan sijoitukseen rajalle tulee olla erityinen syy eikä naapurille aiheutuva haitta saa olla merkittävä. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tarvittaessa aidan laadusta sekä kustannusten jakautumisesta naapurien kesken. Naapurisovun säilymiseksi olisi toki toivottavaa, että asioista voitaisiin sopia naapurikiinteistöjen omistajien kesken ilman viranomaisen väliintuloa. Jos lupaa aidan rakentamiseen kiinteistöjen rajalle ei saada, aita on sijoitettava kokonaan oman kiinteistön alueelle. Tällöin aita tulee sijoittaa siten, että se on huollettavissa ja hoidettavissa oman kiinteistön puolelta rakennusjärjestyksen ja asemakaavan määräyksiä noudattaen.
Toisinaan riitoja aiheuttavat kysymykset olemassa olevien raja-aitojen kunnossapidosta. Jos aita on sijoitettu rajalle eikä aidan kunnossapidosta ole naapurien kesken muuta sovittu, lienee katsottava, että kumpikin kiinteistönomistaja vastaa aidan kunnossapidosta oman kiinteistönsä puolelta. Aitaan kokonaisuutena kohdistuvista toimenpiteistä tulisi taas sopia yhteisesti. Antaessaan luvan aidan sijoittamiseksi rajalle kiinteistön omistaja on saattanut myös edellyttää, että aidan kunnossapitovastuu kuuluu kokonaisuudessaan sen rakentaneelle. Kysymykset kunnossapitovastuun jakautumisesta ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, joten on enemmän kuin suositeltavaa, että aidan rakentamisesta ja sen kunnossapidosta laadittaisiin sopimus.
Mikäli aidan kunnossapidosta syntyy riita, rakennusvalvontaviranomainen ei voi toimivaltansa puitteissa ratkaista rajalle sijoitettujen aitojen kunnossapitoon ja kustannusten jakoon liittyviä kysymyksiä. Näitä koskevat riidat ratkaistaan viime kädessä siviiliriitaprosessissa. Silloin, jos aidan voidaan katsoa rumentavan ympäristöä, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa kehotuksen tilanteen korjaamiseksi. Samoin jos esimerkiksi rajalle sijoitettu kuusiaita on kasvanut niin korkeaksi, että sen voidaan katsoa olevan asemakaavan vastainen, viranomainen voi puuttua tilanteeseen.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2022.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään