Remontit-osio käsittelee taloyhtiössä toteutettavia remontteja ja korjaushankkeita.
Taloyhtiön osakkaalla on oikeus remontoida omistamaansa asuntoa. Osakas voi esimerkiksi korjata asunnon kylpyhuoneen tai keittiön, maalata seiniä ja uusia lattiapintoja. Remontissa on noudatettava hyvää rakennustapaa, eikä siitä saa aiheutua haittaa yhtiölle tai naapureille.
Taloyhtiöiden korjaushankkeissa joudutaan lähes poikkeuksetta tekemään lisä- ja muutostöitä. Lisä- ja muutostöistä on määräykset Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998), ja nämä määräykset tulee tuntea jokaisessa taloyhtiössä. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti tärkeimmistä määräyksistä.
Kun osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa yleensä remontin kaikista kustannuksista itse. Joissain tapauksissa taloyhtiön kuuluu kuitenkin maksaa osa kuluista. Toisinaan syntyy kiistaa siitä, mitkä kulut kuuluvat osakkaan ja mitkä yhtiön maksettaviksi.
Putkiremontti herättää taloyhtiössä monia kysymyksiä. Erityisesti osakkaita ja asukkaita putkiremontti mietityttää, sillä se on heille usein vieras asia. 1.
Urakkamuoto, toteutusmuoto, hankemuoto… Korjaushankkeen toteutusmuodosta käytetään eri nimityksiä. Käytännössä toteutusmuoto määrää, miten korjaushanke kilpailutetaan, millainen urakkasopimus siitä tehdään ja kuinka korjaus organisoidaan. Taloyhtiön korjaushanke voidaan toteuttaa kokonaisurakkana, ST-urakkana, projektinjohtourakkana tai yhteistoimintaurakkana.
Talokeskus Yhtiöt Oy keskittyy rakentamisen palveluihin ja myy tytäryhtiönsä Agenteq Solutions Oy:n Visma Finland Holding Oy:lle. Talokeskuksen Tampuuri-ohjelmistoliiketoiminta siirtyy siis uuteen omistukseen Talokeskuksen keskittyessä jatkossa rakentamisen palveluihin. ”Tampuuri-ohjelmistolla on vankka markkina-asema Suomessa ja sen kehitystä on tehty menestyksekkäästi osana Talokeskus Yhtiöt Oy:n toimintaa.
Valtioneuvosto päätti tänään asetusmuutoksesta, jolla korotetaan ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustusten tulorajoja. Muutoksen myötä avustuksen tarpeessa olevat pienituloiset ikääntyneet ja vammaiset hakijat voivat saada valtion tukea asuntojensa korjaamiseen. Tavoitteena on helpottaa kotona asumista.
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tekemien Asuntokaupan Kuntotarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että jopa 30 %:ssa omakotitaloissa kylpyhuoneet ovat uusimisen tarpeessa eli ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Tämä tarkoittaa jopa reilua 345 000 pientaloa Suomessa. Kaiken kaikkiaan 75 % rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä tulee uusia rakennuksen eliniän aikana.
Kiinteistöliiton taloyhtiöille tekemän kyselyn mukaan taloyhtiöiden latauspisteille ei ole vielä riittävästi kysyntää. Samasta kyselystä selviää kuitenkin, että joka neljäs kyselyyn vastanneesta taloyhtiössä asuvasta sähköautoilijasta ei ollut saanut järjestettyä autolleen latauspistettä ollenkaan. Rahallista tukea on luvassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta elokuussa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti talonrakentamisessa yleisimmin käytettyjä puu- ja alumiinikehyksisiä ikkunoita. Testeissä selvitettiin mm. ikkunoiden säänkestävyyttä.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 15,4 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kaikissa rakennusten pääluokissa kuutiomäärä väheni viimevuotisesta. Eniten kuutiomäärä väheni teollisuus- ja varastorakennuksissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin tulokset eivät ennakoi korjausrakentamiseen kasvua kuluvalle vuodelle. Sen sijaan vuodelle 2019 taloyhtiöiden korjauksiin on odotettavissa hienoista kasvua pääkaupunkiseudulle ja Itä-Suomeen. Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna.