Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet vuoden aikana toimistoissa 3,4 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 1,7 prosenttia. Eniten kasvua oli energiakustannuksissa, jotka kohosivat molemmissa kiinteistötyypeissä yli 4 prosenttia. Tällä vuosituhannella sähkön, veden ja lämmön kulutus on kehittynyt melko tasaisesti, mutta kaikkien kolmen hinta on noussut merkittävästi.
155 litraa – niin paljon vettä kuluttaa jokainen suomalainen joka päivä. Vedenkulutusmittari avaa silmät ja säästää euroja asukkaan ja taloyhtiön arjessa. Veden osuus modernin kerrostalon ylläpitokustannuksista on vähintään 40 %.
Valtioneuvosto hyväksyi esitykset rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Merkittävin muutos on, että tietyiltä väestönsuojilta vaadittaisiin energiatodistus. Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta.
Tamperelainen Asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu 18–20 ja Tampereen Sähkölaitos allekirjoittivat 28.6. historiallisen sopimuksen. Kyseessä on ensimmäinen taloyhtiö Suomessa, joka ostamisen lisäksi myös myy kaukolämpöä.
Vantaan Energia etsi keväällä Vantaan fiksuinta taloyhtiötä, jossa energiaratkaisut ovat säästäneet sekä ympäristöä että euroja. Voittaja oli asunto-osakeyhtiö Minkkikuja 3, jossa on parannettu energiatehokkuutta pikkuhiljaa saneerausten yhteydessä. Tyypillisen taloyhtiön hoitokuluista noin 30–40 prosenttia kuluu energiaan ja veteen.
Pientalojen energiatodistusten hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia sitten vuoden 2014. Motivan keväällä 2017 teettämän kyselyn mukaan pientalojen energiatodistusten hinnat ovat likimain samalla tasolla kuin vuonna 2014, jolloin kysely tehtiin edellisen kerran. Rivi- ja kerrostalot mukana ensimmäistä kertaa Kyselyssä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa myös rivi- ja kerrostalojen energiatodistusten hintatietoja.
Rakennusten lämmittäminen on suurimpia hiilidioksidilähteitä koko Euroopassa. Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan aurinkolämmityksen avulla voidaan sopivin järjestelmin tuottaa jopa neljä viidesosaa suomalaisten kotitalouksien lämmitysenergiasta. Tutkijoiden laskelmat osoittivat, että kotitalouksien lämmitysenergian vuosikulutuksesta saadaan katettua teknisestä toteutustavasta riippuen 53–81 prosenttia niin, että auringosta saatavan lämmitysenergian hinta on myös kilpailukykyinen nykyisten lämmitysvaihtoehtojen kanssa.
Espoon Asunnot on saanut kunniamaininnan ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnastaan sekä tunnollisesta sitoutumisestaan Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimukseen vuosina 2008–2016. Energiaviraston ja Motivan myöntämän kunniamaininnan vastaanotti Espoon Asuntojen kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen Finlandia-talolla 15.6. järjestetyn Energiatehokkuussopimusten juhlaseminaarin yhteydessä.
Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina aiempaa selkeämmät energiamerkinnät, joiden myötä kuluttajat pystyvät helpommin valitsemaan energian kulutuksen kannalta tehokkaampia sähkölaitteita ja siten vähentämään energiankulutusta. Uusi energiatehokkuusasteikko nykyisille ja uusille kodinkoneille Kätevää ja selkeää informaatiota kuluttajille Uudet merkinnät käyttöön aikaisintaan vuoden 2019 lopussa Mepit hyväksyivät uudet A-G-asteikon energiamerkinnät osoittamaan kodinkoneiden energiatehokkuutta äänin 535 puolesta, 46 vastaan ja 79 […]
Tamperelainen Asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu 18–20 ei aio tulevaisuudessa tyytyä pelkkään kaupungin toimittamaan kaukolämpöön vaan aikoo ryhtyä itse energiantuottajaksi. Kevätyhtiökokouksessaan asunto-osakeyhtiö teki päätökset useiden uusien energialähteiden käyttöönotosta. Taloyhtiö aikoo siirtyä maalämmön käyttäjäksi. Tämän lisäksi se asennuttaa katolleen aurinkopaneeleja.
Fortum on tuonut markkinoille Leanheat Oy:n järjestelmään perustuvan Lämpöpilotti-palvelun. Palvelu tarjoaa taloyhtiöille tekoälyyn ja antureihin perustuvan lämmönkulutuksen ohjausratkaisun, joka pienentää kaukolämpölaskua tyypillisesti noin 10 prosentilla asumismukavuuden samalla parantuessa, kirjoittaa Tekniikka & Talous. Kaukolämmön huipputehojen leikkaus, tarpeettoman ylilämmityksen välttäminen ja tarkempi asuntojen välinen tasapainon säätely ovat avaimia kaukolämpölaskun pienentämiseen.
Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan, selviää Anna Saharin väitöstutkimuksesta. Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.