Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Jopa puolet ruotsalaisista kerrostaloista voitaisiin Linköpingin yliopiston professori Staffan Bregen ennusteen mukaan rakentaa puusta vuonna 2025, kirjoittaa Fastighetstidningen. Ennuste julkaistiin Ruotsin puurakennusteollisuuden kapasiteettia kartoittaneessa raportissa. Tällä hetkellä noin kymmenesosa Ruotsissa valmistuvista kerrostaloista on puukerrostaloja.
Uuden, Tampereen Koivistonkylään rakennettavan asuinalueen energiantarve suunnitellaan ratkaistavaksi omalla aurinkovoimalaitoksella, kertoo Yle. Asuinalueen asukkaat omistaisivat myös osan voimalaitosta. Kahdeksan kerrostalon ja yhden rivitalon kokonaisuudelle on tarkoitus rakentaa oma, asuinalueen koko energiantarpeen kattava aurinkovoimalaitos.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vetämässä HumanTool-hankkeessa testataan käytännössä uutta sisälämpötilojen säätökonseptia, jossa tila sopeutuu käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin. Energiaa säästyy, kun käyttämättömiä tiloja ei tarvitse lämmittää eikä jäähdyttää. Hankkeen lopputuloksena syntyy täysin uusi tuote.
Ruoanlaitto on arkinen tapahtuma melkein jokaisessa kotitaloudessa. Samalla se on myös jatkuvasti kehittyvä trendi. Terveellisten elämäntapojen ja kuntoilun suosion koko ajan kasvaessa yhä useampi laittaa ruokansa itse kotona.
Aurinkosähkön yleistyminen on tuonut markkinoille paljon uusia aurinkosähkötarjoajia. HSY:n Ilmastoinfo julkaisi aurinkosähköjärjestelmien esittelyn, joka auttaa perehtymään markkinoilla oleviin avaimet käteen -paketteihin ja hintoihin. Esittely löytyy osoitteesta www.aurinkosahkoakotiin.fi.
Asuntosäätiö, Fira Oy, VVO-konserni ja Helen Oy valmistelevat yhdessä Helsingin Kalasatamaan monimuotoisen asumisen korttelia, jossa tavoitteena on viedä asumisen laatu ja energiatehokkuus tulevaisuuden vaatimusten tasolle. Niin kutsutussa *)SunZEB-plusenergiamallissa käännetään nykyisessä rakentamistavassa ongelmaksi koettu, auringosta rakennuksille aiheutuva ylilämpökuorma mahdollisuudeksi, jossa rakennukset toimivatkin uusiutuvan energian lähteinä. Ensimmäisten talojen rakentaminen käynnistyy vuonna 2018. Uudessa konseptissa suuret ikkunapinnat tuovat […]
Moni taloyhtiö etsii keinoja säästää energiaa ja pitää asumiskulut kurissa. Oululainen Asunto Oy Kallenkuja 4 päätti investoida hukkalämmön talteenottoon. Seurantaluvut loka–helmikuulta kertovat, että energiankulutus on pienentynyt noin 55 prosenttia verrattuna pelkkään kaukolämmitykseen.
Mitä enemmän mittarilukema painuu miinukselle, sitä enemmän sähkölasku nousee plussalle. Etelä-Suomessakin on nähty muutamia lyhyitä pakkasia, ja pakkanen paukkuu tasaisesti muualla Suomessa. Monille pakkasen sähkölaskuun tuomat piikit tulevat täytenä yllätyksenä.
Kiinteistön lämmitysvaihtoehtona lämpöpumppujen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Siirtyminen hinnaltaan edullisempaan ja ekologisempaan vaihtoehtoon kiinnostaa monia. Väärin asuntoon mitoitettu, sijoitettu, asennettu ja käytetty lämpöpumppu saattaa kuitenkin jopa aiheuttaa ongelmia kiinteistössä. “Lämpöpumppu hankitaan kiinteistöön isoilla odotuksilla ja lupauksilla säästöistä”, toteaa Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand.
Ympäristöministeriön johdolla käynnistyi syksyllä 2016 energiatehokkuuskampanja ”Energiahukkajahti”, jossa Suomen taloyhtiöt haastettiin toteuttamaan yksinkertaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Hukkajahtiin liitytään osoitteessa www.energiahukka.fi, josta taloyhtiö saa käyttöönsä maksuttomat asiantuntijaohjeet. Hukkajahdissa on jo satoja suomalaisia taloyhtiöitä – lopeta sinäkin Energiahukan ruokkiminen ja lähde mukaan!
Energiasaneeraus pienentää päästöjä ja parantaa työympäristön viihtyvyyttä. Helsingin Etelärannassa sijaitsevaan Kirkkohallituksen kiinteistöön tehdään energiasaneeraus, jonka tavoitteena on kiinteistötekniikan modernisointi ja energiankäytön aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen tuntuva alentaminen. Projektin suunnittelee ja toteuttaa suurten kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistunut palveluyritys LeaseGreen.
Sertifioidut rakennukset ovat yhä tärkeämmässä osassa Tanskan toimitilamarkkinoilla, kertoo Tanskan kiinteistöliiton Ejendomsforeningen Danmarkin lehti Huset helmikuun numerossaan. Saksassa kehitetyn DGNB-sertifikaatin mukaisia rakennuksia oli Tanskassa tämän vuoden alussa 36, joista parikymmentä oli uusia toimistotaloja. Lisäksi 26 muuta kiinteistöä on valmistumassa sertifioituina, sekä uudisrakennuksia että peruskorjauskohteita.