Rakennuksilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomessa rakennusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää arviolta jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakennuksiin toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja. Tätä edistääkseen WWF, SYKE ja SYKLI ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja ilmastokelpoisuutta. Tämä nostaa samalla kiinteistöjen arvoa ja säästää ylläpitokuluissa.
WWF Suomen, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn kolmivuotisessa hankkeessa ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yhteistyössä rakennusten omistajien, cleantech-yritysten sekä kaupunkien ja kuntien kanssa. Hankkeen keskiössä on rakennusten energiatehokkuus.
“Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta”, sanoo projektikoordinaattori Kata Kreft-Burman.
Lukuisten selvitysten mukaan nykyisissä rakennuksissa on merkittävästi mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta niin, että se on taloudellisesti kannattavaa. Näitä mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä.
“Tämän solmun aukaisemiseksi saatamme rakennusten parissa työskentelevät tahot yhteen, tarjoamme heille koulutusta sekä asiantuntemusta ja etsimme uusia tapoja saada energiatehokkuusinvestoinnit liikkeelle. Myös suomalaisten kiinteistösijoittajien kanssa tehdään yhteistyötä, joka tähtää sijoitussalkkujen läpivalaisuun ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen suhteen”, kuvailee Kreft-Burman.
Koko maailmanolemassa olevaan rakennuskantaan pitää tehdä energiasaneeraus tämän vuosisadan puoliväliin mennessä, jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Näin todetaan kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreessa World Energy Outlook 2017 -raportissa.
“Tämä tarkoittaa, että olemassa olevien rakennusten energiankäytön suitsiminen pitää aloittaa heti, sillä niille ei ole luvassa vuoteen 2050 mennessä kuin korkeintaan pari isompaa remonttia, joiden yhteydessä rakenteelliset muutokset voidaan helpoiten tehdä. Huomisen päästöttömän rakennuskannan peruskivi muurataan nyt – ei vuosikymmenten päästä”, sanoo Kreft-Burman.
Rakennuksilla on merkittävä rooli EU:n pyrkimyksissä hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ilmastopaneelin (2014) mukaan suomalaisten rakennusten energiankulutusta voidaan vähentää 21–33 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakennuksiin toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja.
Hankkeen toimenpiteet edistävät EU:n vuosille 2020 ja 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, ja ne huomioivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet pitää maapallon lämpötilan nousu 1,5–2 asteessa.
“Nykyisten rakennusten energiakorjaukset ovat tärkeitä, sillä arvioiden mukaan 70 prosenttia tämänhetkisestä rakennuskannasta on olemassa vielä vuonna 2050. Rakennusten pitkä elinkaari tarkoittaa sitä, että Pariisin ilmastosopimuksen mukainen rakentaminen on tärkeää juuri nyt.”
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Taloyhtiöiden kannattaa varautua pitkäaikaisiin sähkökatkoihin ja muihin energiansaantiin liittyviin häiriötilanteisiin. Energiayhtiöt pystyvät takaamaan sähkön saannin myös suurissa häiriötilanteissa, mutta taloyhtiöidenkin kannattaa varautua tekemällä pelastussuunnitelman liitteeksi varautumissuunnitelma.
Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Niistä voi kuitenkin saada energiansäästöä säännöllisillä huoltotoimilla tai uusimalla koko järjestelmä. As Oy Joensuun Sinipossut uusi ilmanvaihdon lämmitysremontin yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään