Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2014 lopussa 2,6 miljoonaa asuntokuntaa, joista yksinasuvia oli 1,1 miljoonaa eli 42 prosenttia kaikista asuntokunnista. Ahtaasti asuminen jatkoi yleistymistä pääkaupunkiseudulla. Ahtaasti asuminen yleistyi etenkin vieraskielisissä asuntokunnissa. Koko maassa oli 227 000 ahtaasti asuvaa asuntokuntaa, joihin kuului 937 000 henkilöä.
Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista, %
Vuonna 1989 kahdesta miljoonasta asuntokunnasta asui ahtaasti 19 prosenttia (384 000 asuntokuntaa) ja vuonna 2014 vastaava osuus oli enää noin 9 prosenttia (227 000 asuntokuntaa).
Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista laski aina vuoteen 2005 saakka, minkä jälkeen osuus on kasvanut vuosittain. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä oli matalimmillaan vuonna 2006, jolloin ahtaasti asui 46 700 asuntokuntaa. Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun 534 000 asuntokunnasta asui ahtaasti 10,5 prosenttia eli 56 000 asuntokuntaa.
Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa huoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.
Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin asuntokunnissa, joihin kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö. Vieraskielisten ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005–2014 välillä. Vuonna 2014 kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista oli vieraskielisiä 18 prosenttia. Vieraskielisiin ahtaasti asuviin asuntokuntiin kuului 165 000 henkilöä.
Ahtaasti asuminen väheni edelleen asuntokunnissa, joissa puhutaan pelkästään kotimaisia kieliä. Väheneminen oli hitaampaa kuin aikaisempina vuosina. Vuosina 2005–2006 kotimaisia kieliä puhuvien asuntokuntien määrä väheni 8 300 asuntokunnalla ja vuosina 2013–2014 enää 1 600 asuntokunnalla. Vuonna 2014 ahtaasti asuviin kotimaisia kieliä puhuviin asuntokuntiin kuului 772 000 henkilöä.
Kaikista ahtaasti asuvista asuntokunnista 74 prosenttia oli lapsiasuntokuntia. Lapsiasuntokunnalla tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu vähintään yksi alaikäinen lapsen asemassa olevan henkilö.
Ahtaasti asuvat asuntokunnat kielen ja alueen mukaan 2005–2014
| Koko maa | Pääkaupunkiseutu | |||||
| Yhteensä | Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat | Vieraskieliset | Yhteensä | Kotimaisia kieliä puhuvat asuntokunnat | Vieraskieliset | |
| 2005 | 242 761 | 222 747 | 20 014 | 46 983 | 37 717 | 9 266 |
| 2006 | 235 998 | 214 455 | 21 543 | 46 740 | 36 569 | 10 171 |
| 2007 | 230 770 | 207 363 | 23 407 | 47 147 | 35 879 | 11 268 |
| 2008 | 228 457 | 202 888 | 25 569 | 48 649 | 36 229 | 12 420 |
| 2009 | 227 764 | 200 221 | 27 543 | 49 728 | 36 254 | 13 474 |
| 2010 | 227 512 | 197 650 | 29 862 | 50 793 | 36 268 | 14 525 |
| 2011 | 226 337 | 193 576 | 32 761 | 52 367 | 36 213 | 16 154 |
| 2012 | 224 939 | 189 682 | 35 257 | 53 042 | 35 729 | 17 313 |
| 2013 | 226 145 | 188 087 | 38 058 | 54 363 | 35 634 | 18 729 |
| 2014 | 227 173 | 186 527 | 40 646 | 55 975 | 35 885 | 20 090 |
Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Talven juhlakauteen liittyy erityisesti ikääntyneillä ja yksin asuvilla tapaturmariskejä, joihin kannattaa varautua yhdessä läheisten kanssa jo etukäteen. Jouluvalmistelujakaan ei kannata tehdä yksin, vaan pyytää läheiset tai naapurit auttamaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään