HSY: Asukkaiden tuottaman sekajätteen määrä on vähentynyt ja lajittelu lisääntynyt

HSY:n tutkii jätteiden lajittelua kolmen vuoden välein, viimeksi viime syksynä. Keskeisin havainto tutkimuksessa oli, että sekajätteen määrä on laskenut ja lajittelu lisääntynyt. Asukkaat ovat oppineet myös muovipakkausten kierrättämisen.

Biojätteen määrä sekajätteen seassa on hienoisessa laskussa, mutta sitä on edelleen sekajätteessä lähes 40 prosenttia. Jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan keskimäärin noin 51 kiloa vuodessa.

Korona-aikana myös kasvomaskeista on tullut yleinen jätelaji. Sen osuus sekajätteen määrästä on keskimäärin 0,7 prosenttia.

Keväästä 2021 alkaen kaikissa vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä on ollut keräysastiat sekajätteen lisäksi biojätteelle, kartonki-, lasi- ja muovipakkauksille sekä pienmetallille. Muutos liittyy pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen uudistuneisiin jätehuoltomääräyksiin, jotka lajittelun osalta astuivat voimaan 1.1.2021.

Uudistus on selvästi vastannut tarpeisiin

Sekajätteen määrä on vähentynyt 5–9 asunnon kiinteistöissä noin neljänneksen, kartongin määrä sekajätteessä 43 prosenttia ja muovipakkausten 32 prosenttia, verrattuna kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen.

Sekajätteen määrä on vähentynyt kaikissa muissakin kiinteistöissä paitsi omakotitaloissa, joissa se on kasvanut. Kaikki kotitaloudet mukaan laskien sekajätteen määrä on vähentynyt noin kymmenellä prosentilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Nyt sitä syntyy kodeissa keskimäärin 130 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun määrä edellisessä tutkimuksessa oli 144 kiloa.

− Sekajätteessä on edelleen varsin paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä, mutta myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Esimerkiksi paristot ja akut eivät missään tapauksessa kuulu sekajätteen joukkoon, jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo huomauttaa.

Isoissa kiinteistöissä lajitellaan paremmin

Sekajätteen määrä kasvaa, mitä pienemmästä kiinteistöstä on kysymys. Isoimmissa, yli 19 huoneiston kiinteistöissä, asukas tuottaa vuodessa keskimäärin 119 kiloa sekajätettä, kun omakotitaloissa luku on 193 kiloa. Isoimmissa kiinteistöissä asukas laittaa sekajätteeseen vuodessa noin 46 kiloa biojätettä, kun omakotitaloissa määrä on 87 kiloa.

− Isoimmilla kiinteistöillä on ollut lajitteluastiat kaikille kerättäville jätteille pisimpään. Ihmiset ovat tottuneet lajittelemaan. Omakotitaloissa lajittelu vaatii paljon enemmän viitseliäisyyttä, kun pakkausjätteet pitää kuskata erillisiin ekopisteisiin. Biojäte pitäisi itse kompostoida tai tilata sille erillinen keräysastia, HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen arvioi syitä.

− Biojätteen lajittelu on iso ekoteko. HSY:ssä tuotetaan lajitellusta biojätteestä biokaasua, joka on uusiutuvaa energiaa, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. Biojätteen sisältämät ravinteet saadaan talteen ja kiertoon vain lajittelemalla, Tuominen vetoaa.