Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen tutkivat vuonna 2013 tehtyä korotusta asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroon. Verokanta nousi tuolloin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin ja veropohja laajeni. Verrokkiryhmänä olivat omakotiasujat, joiden maksama varainsiirtovero ei muuttunut.
Tutkijat arvioivat veronkorotuksen vähentäneen muuttamisten määrää yli seitsemän prosenttia osakehuoneistoissa. Myös omakotitaloissa muuttaminen väheni.
Kauppalehti toteaa artikkelissaan, että tulokset ovat linjassa taloustieteen kirjallisuuden kanssa, jonka mukaan kotitaloudet eivät pysty sopeuttamaan asumistaan muuttuviin tarpeisiin. Eerolan ja Lyytikäisen mielestä tämä kannustaa nuoria liian suuren omistusasunnon hankkimiseen ja asuntolainan ottamiseen.
− Tärkeä hyvin toimivan verojärjestelmän ominaisuus on se, että se kerää julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin tarvittavan rahoituksen aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa talouden toiminnalle. Varainsiirtovero ei täytä tätä vaatimusta, tutkijat kirjoittavat.
Varainsiirtoveron noston arveltiin aikanaan lisäävän verotuloja noin 80 miljoonaa euroa. Tämä laskelma ei kuitenkaan ottanut huomioon kaupankäynnin laskun vaikutusta.
Eerola ja Lyytikäinen laskevat, että seitsemän prosentin lasku kauppamäärissä pienensi oletettua lisäystä noin kolmanneksella. Pienentävää vaikutusta tuli myös omakotitalokauppojen määrän vähenemisestä.
Suurempi negatiivinen vaikutus tulee kuitenkin veronkorotuksen hyvinvointivaikutuksista.
− Laskelmiemme perusteella tästä veronkorotuksesta aiheutuva haitta kotitalouksille on suurta suhteutettuna verotulon lisäykseen, tutkijat arvioivat.
Kauppalehden tietojen mukaan hallituspuolueista löytyy kannatusta varainsiirtoveron uudistamiseen, mutta toimenpiteitä ei ole tällä kaudella odotettavissa.
Rottien määrä voi kasvaa leutojen talvien myötä. Parhaita keinoja suojautua jyrsijöiltä ovat jätepisteen siistinä pito ja rakenteiden kunnosta huolehtiminen. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa kaikista rottahavainnoista isännöintiin, joka tilaa tarvittaessa torjunnan.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Uhkasakon määrääminen taloyhtiölle edellyttää, että sillä on tosiasiallinen ja oikeudellinen mahdollisuus noudattaa sitä päävelvoitetta, jonka noudattamisen tehosteeksi sakko määrätään. Yhtiön mahdollisuuksia velvoitteen noudattamiseksi on arvioitava huolellisesti.
Tilaajille
Taloyhtiöille suunnatussa siivouspalvelussamme PHM Askissa on huomioitu vastuullinen veden käyttö ja panostettu siivoustekstiileihin ja menetelmiin, jotka mahdollistavat tavallista pienemmän vedenkulutuksen.
PHM Group
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään