Rivitalot valtaavat Alvar Aalto -museon Gallerian 25.9.–15.11.2015. ”Suomalainen rivitalo – työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi” -näyttely esittelee kaikille suomalaisille tutun asumismuodon helmet, joissa Alvar Aallon ja aikalaisarkkitehtien kädenjälki näkyy vahvana.
Professori Riitta Nikulan laajaan tutkimustyöhön pohjautuva näyttely kertoo rivitalon kiehtovan tarinan ja avaa rivitaloasumisen vaiheikasta historiaa aina 1900-luvulta 1960-luvulle. Tarkastelun keskiössä ovat suomalainen asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri.
”Näyttely on kiinnostava katsaus tuttuun, arkiseen arkkitehtuuriin. Hätkähdyttävään Vau-arkkitehtuuriin verrattuna rivitalo on aiheena sellainen, josta jokaisella on varmasti mielipiteitä ja kokemuksia. Kaikki eivät käy vaikkapa Kiasmassa, mutta jokainen on joskus vähintään vieraillut rivitalokodissa”, sanoo Alvar Aalto -museon museoamanuenssi Mari Murtoniemi.
Rivitaloilla oli merkittävä rooli Alvar Aallon tuotannossa ja hänen aluesuunnitelmissaan talotyyppi esiintyy usein yhtenä asumisen muotona. Näyttelyssä kurkistetaan hieman tuntemattomampaan Aaltoon. Mukana ovat muun muassa Vaasaan Huutoniemen alueelle ja Hämeenlinnaan Vanajan kaupunginosaan tehdastyöläisten asunnoiksi rakennetut puiset rivitalokohteet. Esillä on myös Kauttuan ruukinpuistoon 1930-luvulla valmistunut veistoksellinen terassitaloratkaisu.
Alvar Aallon ohessa näyttelyyn on kuratoitu myös muiden mestareiden töitä. Näyttelyvierailla on mahdollisuus tutustua muun muassa Eliel Saarisen vuonna 1915 valmistuneeseen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaan rivitalovyöhykkeineen ja Birger Federleyn Tampereen Viinikkaan suunnittelemiin maan ensimmäisiin kunnallisiin rivitaloihin.
Jyväskylän kohteista esillä on Viitaniemi, joka on todellinen puutarhakaupunkiaatteen ilmentymä. Alueen arkkitehteinä ovat toimineet muun muassa Erkki Kantonen, Jorma Paatola, Keijo Petäjä ja Juha Vikkula.
Korkeatasoista arjen arkkitehtuuria esitellään näyttelyssä piirustusten, valokuvien ja filmien avulla. Näyttelyn on tuottanut Suomen Arkkitehtuurimuseo.
Suomalainen rivitalo – työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi
25.9.–15.11.2015
Alvar Aalto -museon Galleria
Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä
avoinna ti–su 11–18
www.alvaraalto.fi
Rottien määrä voi kasvaa leutojen talvien myötä. Parhaita keinoja suojautua jyrsijöiltä ovat jätepisteen siistinä pito ja rakenteiden kunnosta huolehtiminen. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa kaikista rottahavainnoista isännöintiin, joka tilaa tarvittaessa torjunnan.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään