Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit painuivat pakkaselle ensimmäistä kertaa helmikuussa 2016. Siitä lähtien asuntolainamaailmassa on eletty nollakorkojen aikaa. Lainasta velallinen maksaa vain marginaalia.
Hollannin keskuspankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen Klaas Knot sanoi sunnuntaina, että nousu uhkaa heti, kun keskuspankit lopettavat koronapandemiaan liittyneet tukitoimet ensi vuoden alkupuoliskolla.
– Voi olettaa, että korkeiden korkojen aika ei kuitenkaan palaa, vaan korkeat korot voisivat olla 3–4 prosenttia tulevaisuudessa.
Koronnousuennusteita aikaisintaan ensi vuoden lopulla tai alkuvuonna 2023 ovat esittäneet muutkin, mutta esimerkiksi luottoluokittaja Fitch povaa EKP:n pitävän korot nollassa aina vuoteen 2025 asti.
Inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti on kiihtynyt viime kuukausina muun muassa energian kallistumisen takia. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat euroalueella 3,4 prosenttia vuoden takaisesta.
Anna Niinimäki, OP:n vakuuksista ja digitaalisesta asuntokaupasta vastaava johtaja kertoo Taloussanomat-lehdelle, että asuntolainojen hakijat ovat aiempaa enemmän huolissaan koronnoususta ja hakevat suojauksia uusille lainoille.
Yleinen arvio muun muassa Suomen Pankilta on, että talouden avautumisesta ja elpymisestä johtuva inflaatiopiikki jäisi pääosin tilapäiseksi.
Euroopan keskuspankki tavoittelee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tasoa euroalueella, mutta hetkellisesti se voi vaihdella ylemmäs tai alemmas.
Kotitalouksien velkaantumisaste nousi tänä vuonna ensi kerran yli 130 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Nousu on johtunut lainojen euromäärän kasvusta, osin lyhennysvapaista.
Keskimäärin asuntokunnilla oli asuntovelkaa noin 106 000 euroa, pääkaupunkiseudulla noin 157 000 euroa, Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta ilmenee.
100 000 euron lainan lainanhoitokulut nousisivat 417 eurosta 460 euroon kuussa, jos korko nousisi nollasta yhteen prosenttiin. Lainan kokonaiskustannus nousisi reilut 10 000 euroa.
Pankit tekevät asuntolainan hakijalla stressitestin kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden takaisinmaksulla. Taloyhtiölaina tulee laskea mukaan.
– Pankkien arvion mukaan asuntovelallisten pitäisi kestää nykyistä hyvin huomattavasti korkeampi korkotaso. Toisaalta kun lainat on sidottu lähes yksinomaan vaihtuvaan korkoon euriboriin, koronnousu vaikuttaa tavalla tai toisella useimpiin asuntovelallisiin, jos ei ole korkosuojausta, Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri sanoo.
– Uudet asuntolainat ovat viime vuosina keskimäärin suurentuneet, ja yli 25 vuoden lainat yleistyneet, mikä on osa lainanhoitomenojen kasvuun liittyvää huolta.
Lue Talouselämän juttu kokonaan tästä!
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana. Asuinrakentaminen elpyy hitaammin kuin ennakoitiin, mutta kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään