Ryhmähankkeissa on monia etuja. Säästöä syntyy voimien yhdistämisestä monessa kohtaa. Suunnittelu on edullisempaa, pankeilta saa lainaa helpommin ja remonttifirmat voivat tehdä korjaukset edullisemmin, kun työmaa on suuri.
Ryhmähankkeen toteutti tällä kertaa neljän taloyhtiön ryhmä Vantaan Rajatorpassa, kertoo Helsingin Uutiset.
Taloyhtiön osakas Egil Sundberg pitää ryhmähankkeen etuna myös taloyhtiön hallitusten osaamisen tavallista laajempaa hyödyntämistä.
– Kaikki hankkeeseen osallistuvat hyötyvät siitä, jos yhden taloyhtiön hallituksessa on alaa tuntevia.
Rajatorpan remonttikohteessa on yhteensä 150 asuntoa. Pienimmässä taloyhtiössä on vain 25 asuntoa.
– Pienen taloyhtiön putkiremontti ei välttämättä yksinään kiinnostaisi isoja toimijoita, toteaa Lehto Oy:n toteuttamista putkiremonteista vastaava liiketoimintajohtaja Ari Saartoala. Lehto urakoi Rajatorpan kohteen.
Hänen mukaansa ryhmähanketta kannattaa harkita erityisesti silloin, jos putkiremontti-ikään on tullut monta samantyylistä taloa samalta alueelta.
– Jos taloissa on samat pohjakuvat, niin silloin on hyvä kysyä, eikö talojen putkiremontti kannattaisi suunnitella, kilpailuttaa ja toteuttaa yhdessä. Säästöä tulee myös projektin valvontavaiheessa, Saartoala lausuu.
Monen talon kokonaisuus on remontteja toteuttaville yrityksille kiinnostava, koska jo pelkästään kohteeseen tutustuminen vie aikaa.
– Jos mukaan saadaan hyvin samantyylisiä taloja, niin samoja ratkaisuja voidaan hyödyntää kaikissa mukaan tulevissa taloissa.
Rajatorpan ryhmähankekohteen projektipäällikkö Petri Anttila lisää, että yleensä ensimmäisessä talossa vastaan tulevat ikävät yllätykset ja sudenkuopat havaitaan myös muissa taloissa. Ratkaisu ongelmaan löydetään jo ensimmäisen talon kohdalla, ja parhaassa tapauksessa ryhmähankkeessa säästyy siinäkin aikaa ja rahaa.
Vaikka taloyhtiöiden osaaminen laitettaisiin samaan koriin, tärkeää on myös kunkin ryhmähankkeeseen osallistuvan taloyhtiön hallituksen kyvykkyys.
– Jokaisen yhtiön hallituksen pitää itse tietää, mitä heidän yhtiönsä osakkaat haluavat. Siinä voi olla eroja taloyhtiöiden välillä. Yhdessä yhtiössä halutaan uusia saunaosastot, mutta toisessa ei.
Saartoala kertoo Helsingin Uutisille, että pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä paljon putkiremontti-ikään tulevia 1970-luvun taloja. Iso putkiremonttien ryhmähanke on käynnissä muun muassa Siltamäessä.
– Siltamäen ryhmähankkeessa on mukana viisi isoa taloyhtiötä ja yhteensä 726 asuntoa. Se on kokoluokaltaan jo todella harvinainen hanke, Saartoala sanoo.
As Oy Iisalmen Vapaaherttualla menee hyvin. Talous on kunnossa, korjaustarpeita tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä, ja yhtiö sai vastikään Vuoden taloyhtiöteko -palkinnon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lämpsän mukaan syynä on hallituksen ja isännöitsijän hyvä yhteistyö.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Venäläiset ovat ostaneet vuosien varrella asuntoja ja liiketiloja etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Maahan kohdistettujen talouspakotteiden ja maksuliikennesulkujen takia moni taloyhtiö on pulassa, kun venäläisosakkaiden vastikkeet ovat jääneet saamatta.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Älä jää muilta saamasi tiedon varaan, vaan perehdy asioihin itse ja luota omaan tekemiseesi. Tämän asian on oman hallitustyönsä aikana oppinut Vuoden 2026 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu forssalainen Laura Leiviskä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään