Taloyhtiöiden hallinnolliset rakenteet ovat aiempaa perusmallia monimutkaisempia: erityisesti kerrostaloissa on paljon sopimuksia, joita on solmittu jo perustamisvaiheessa lähistöllä olevien toisten taloyhtiöiden tai muiden organisaatioiden kanssa. Myös vuokratonttien osuus ja sopimusmallin määrä on kasvanut, selviää Suomen Kiinteistöliiton toukokuussa tekemästä tutkimuksesta.
Rakennusteknisesti tarkastellen muutosta on ollut esimerkiksi energiatehokkuudessa ja talotekniikassa. On rakennettu entistä tiiviimmin sekä Suomen oloissa varsin korkeaa rakennuskantaa. Kuten aina ennenkin, uudet taloyhtiöt ovat järjestäytyneet. Uusimmat yhtiöt muodostavat johtamiselle aiemmasta poikkeaviakin tarpeita.
Tutkimuksessa huomattiin, että velka-asteet ovat vuosien 2010–2014 taloyhtiöissä jo ehtineet laskea siten, että miltei 30 prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä olevan velaton. Valmistumisvuodesta 2015 uudempaan päin velattomien määrä oli huomattavasti pienempi, ja varsin isoja velkamääriä oli laajalti päällä. Tyypillistä on se, että yhtiölainoissa on useamman vuoden lyhennysvapaita valmistumisen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan sijoittajaosakkaiden osuus on kasvanut merkittävästi 2010-luvun loppuvuosina. Valmistumisvuoden 2015 ja sitä uudemmissa kerrostaloyhtiöissä keskimäärin runsaat 40 prosenttia huoneistoista oli vuokrakäytössä. Ikäluokassa 2010–2014 osuus oli tätä pienempi, keskimäärin noin kolmasosa.
Lue koko juttu täältä: https://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/nayta/?id=10863
Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 2010–2021 taloyhtiöihin suunnatun ”Uudistalo-kyselyn” toukokuussa 2021. Kysely kohdistettiin Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsenkuntaan.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään