Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde.
Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen.
Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia. Normaalisti kiinteistöveroprosentista päättää kaupunginvaltuusto. Mainittujen kaupunkien osalta päätöksen on tehnyt lainsäätäjä, koska pääkaupunkiseudun isot kaupungit ovat halunneet pitää kiinteistöveron niin alhaalla kuin laki mahdollistaa. Eduskunta päättää siis käytännössä pääkaupunkiseudun kiinteistöveroista.
Kiinteistöveron kertymä on valtakunnallisesti kasvanut vuodesta 1993 viisinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Kiinteistöveron tuotossa rikotaan kahden miljardin euron raja 2020-luvun alussa. Vuodesta 2009 kiinteistöveron kokonaistuotto on kaksinkertaistunut. Kiinteistöliiton vertaileman keskustassa olevan vanhan kerrostaloyhtiön rakennuksen kiinteistövero on keskimäärin kaksinkertaistunut ja tontin kiinteistöverokin noussut miltei 30 prosenttia keskimäärin. On hyvin tyypillistä, että rakennuksen kiinteistövero on noussut 11 vuodessa 120–130 prosenttia ja tontin kiinteistövero vaihteluvälillä 20–100 prosenttia.
Ongelmana tässä on se, että muita varallisuuden muotoja ei veroteta vastaavasti. Jo vuonna 2005 päätettiin luopua yleisestä varallisuusverosta. Osakkeita, rahaa ja monia irtaimen omaisuuden muotoja voi omistaa ilman veroseuraamuksia.
Kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. Myös kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesta saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta, ei siitä, että omistaa pelkästään kuluja aiheuttavan kiinteistön.
Taloyhtiöt maksoivat maksuunpannusta kiinteistöverosta runsaan viidenneksen, noin 417 miljoonaa euroa, vuonna 2020. Kuntien kannalta verotulot menevät menojen kattamiseen. Vain osa näistä menoista käytetään kiinteistöjen ja asumisen hyväksi.
Mika Heikkilä
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Uusimaa
Kiinteistöjen omistajat saavat lähiaikoina verottajalta kiinteistöveropäätökset. Verottajan tekemät kiinteistöveropäätökset on aina tarkastettava huolellisesti isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen kesken, muistuttaa Suomen Kiinteistöliitto.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Mökkeilyn maksut ovat nousseet ja alueelliset erot kustannuksissa kasvaneet, käy ilmi Suomen Omakotiliiton selvityksestä. Sähkö- ja jätemaksut sekä kiinteistövero ovat nousseet vuodessa enemmän ja useammalla paikkakunnalla kuin vuosi sitten. Savonlinnassa maksut ovat Suomen kalleimmat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään