Jyväskylässä heinäkuussa syttyneen laajan kerrostalopalon tutkinta on edennyt. Poliisi on selvittänyt syttymissyytä ja Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) palon leviämistä.
Otkesin tiedotteen mukaan palo sai alkunsa iäkkään henkilön parvekkeellaan polttamasta kynttilästä. Tuli todennäköisesti levisi ensin puiseen koriin, siitä ilmaraon kautta puupaneelien taakse ja edelleen nopeasti kattorakenteisiin. Syttyminen tapahtui ylimmän kerroksen parvekkeella. Parvekkeella palo oli koko ajan pieni, eikä se levinnyt asuntoon.
Palo kehittyi suureksi kattorakenteiden ontelossa. Kekäleitä ja palavia kappaleita putosi julkisivuissa olleita pystyonteloita pitkin aina alemmille kattotasoille asti. Osa kappaleista jatkoi paloaan näkymättömissä julkisivun takana. Kun puutteelliset palo-osastoinnit pettivät, palo eteni alempien kattotasojen rakenteisiin.
Palo levisi laajalle, koska palo-osastoinneissa oli puutteita ja onteloiden puurakenteet levittivät paloa tehokkaasti. Parvekkeiden kohdalla julkisivussa oli 9 cm syvyisiä pystyonteloita, jotka olivat koko seinän korkuisia. Onteloita ei ollut katkaistu kerrosten välillä palokatkoin. Siten palon oli mahdollista levitä ylöspäin ja putoavien kekäleiden välityksellä myös alaspäin. Osa kekäleistä päätyi pellityksen päälle, mutta tietyissä kohdissa ne putosivat piiloon. Toisessa suunnassa ongelmallinen pystyontelo oli ilmanvaihtohormien kotelointi, jossa palo levisi samaan tapaan kuin julkisivun onteloissa.
Rakentamismääräysten ja rakennuslupapiirustusten mukaan parvekejulkisivun pystyonteloiden piti olla katkaistu palokatkoin. Työn aikaisista yksityiskohtaisemmista suunnitelmista nämä katkot puuttuivat. Samoin puuttui yksityiskohtainen suunnitelma rakennuksen osien välisistä osastoinneista, jotka oli käytännössä toteutettu riittämättömillä levyillä. Julkisivun runkomateriaali oli vaihdettu rakentamishankkeen aikana alumiinista puuksi ja parvekepaneelit palosuojaamattomiksi.
Lue lisää Otkesin tiedotteesta.
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Ensi vuoden alusta asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät asukkaalta taloyhtiön vastuulle. Viimeistään kevään yhtiökokouksessa on syytä keskustella asuinhuoneistojen palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta.
Safetum
Rivitaloissa on havaittu epätiiveyttä palo-osastoivien rakennusosien liitoksissa. Tällöin tulipalo pääsee savun ja palokaasujen mukana liitoksen läpi palo-osastosta toiseen. Toinen vaaranpaikka ovat räystäät ja pitkät katokset.
Pelastuslaki muuttui 1.1.2024, ja sen myötä vastuu palovaroittimien kunnossapidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle. Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja Mia Pujals kertoo, miten uusi laki vaikuttaa asukkaaseen ja taloyhtiöön.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään