Syksyn vuokraussesongin käynnistyminen on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta.
”Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan”, kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrien nousu on ollut maltillisempaa kuin valtion tukemissa asunnoissa. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,8 prosenttia kun taas valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Koro-Kanervan mukaan ero selittyy tuetun tuotannon aiheuttamalla markkinoiden eriytymisellä: ”Tuetussa vuokra-asuntokannassa ehdot antavat mahdollisuuden tiettyyn tuottoon, jonka suuret institutionaaliset sijoittajat myös ulosmittaavat. Yksityinen pienvuokranantaja puolestaan joutuu elämään markkinatilanteen mukaan.”
Kokemukset vuokraustoiminnan arjesta kertovatkin, että yksityiset vuokranantajat ovat korotuksissaan maltillista ja paikoin vuokrien nousu on pysähtynyt. ”Takavuosien kaltaisia korotuksia vuokralaisen vaihtuessa ei tehdä. Joissakin kaupungeissa vuokrat joustavat jopa alaspäin. Tämä kertoo selkeästi siitä, että vuokra-antajat reagoivat herkästi vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja vuokralaisten maksukyvyn kehittymiseen. Tavoite numero yksi on kuitenkin saada asunto vuokralle”, Koro-Kanerva avaa tilannetta.
Ratkaisut vuokrapaineisiin löytyvät asuntopoliittisten ja verotuksellisten uudistusten läpiviemisestä. ”Vain kannustava toimintaympäristö varmistaa vuokra-asuntojen riittävän tarjonnan ja kohtuullisen vuokratason. Kaavailtu pienten osinkotulojen verovapaus tulee ulottaa koskemaan myös vuokratuloja ja vuokrauskäytössä olevien asuntojen perintöverokohteluun tulee hakea mallia yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevasta sääntelystä. Hallituksen on myös syytä laittaa pikaisesti toimeen hallitusohjelmassa sopimansa asuntopoliittiset toimenpiteet, joilla lisätään tonttituotantoa ja alennetaan rakentamisen kustannuksia”, peräänkuuluttaa Koro-Kanerva.
Eri kokoiset akkuvarastot ovat muutaman viime vuoden aikana yleistyneet niin pienissä kuin suurissakin kiinteistöissä. Ne voivat olla fiksu sijoituskohde, joskaan ne eivät sovellu läheskään kaikkiin taloyhtiöihin. Helsinkiläisessä Eskolantie 4:ssä on yksi Suomen ensimmäisistä akkuvarastoista.
Lämmityskauden alettua asukkaat voivat havahtua siihen, ettei lämmitys toimi kuten pitäisi. Syy voi löytyä yksittäisten patterien tai koko lämmitysjärjestelmän toiminnasta.
Talvi näyttää taloyhtiön olosuhteiden todellisen luonteen. Hyvät olosuhteet ovat merkki siitä, että kiinteistöä hoidetaan suunnitelmallisesti ja järkevästi. Lämmityksen, ilmanvaihdon ja rakennuksen käytön pitäisi toimia yhtenä kokonaisuutena ja tukea toisiaan.
CERVI
Taloyhtiön hallituksessa kohtaa usein saman kysymyksen: miten ylläpitää hyvät olosuhteet mahdollisimman järkevästi? Keskustelut ilmanvaihdosta ja lämmityksestä liittyvät lopulta samaan kokonaisuuteen – siihen, miten talo toimii arjessa.
CERVI
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään