Pankit epäävät lainan – korjausvelkapommi on putoamassa syliin

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei lupaa taloyhtiöiden korjauksiin avustuksia. Valtion tehtävä ei ole korjata yksityisten omistamia asuntoja, mutta valtion ja kuntien tulee kantaa vastuu edes omien kiinteistöjen ylläpidosta. Tilojen kunto vaikuttaa niissä asuvien, työskentelevien ja asioivien ihmisten hyvinvointiin. Nyt päivittäisiä uutisia ovat koulujen, päiväkotien ja kasarmien käyttökieltoon asettamiset.

– Rakennusten korjaustarve kasvaa lähivuosina merkittävästi sekä rakennusten ikärakenteesta että kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden laiminlyönneistä johtuen. Monissa rakennuksissa iän perusteella odotettavat korjaukset tulevat omistajille yllätyksinä. Kun niihin ei ole varauduttu, ne jätetään tekemättä. Laiminlyötyjen korjausten suuruudeksi arvioidaan 30-50 miljardia euroa ja määrä kasvaa vuosittain runsaalla miljardilla eurolla. Luvut ovat merkittäviä suhteessa koko rakennuskannan 370 miljardin euron arvoon, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo.

Putki- ja julkisivuremonttien lisäksi tarvitaan mm. ikkuna-, vesikatto- ja taloteknisiä peruskorjauksia. Uuden tarkastelukulman tuovat vaatimukset ja tarvittavat panostukset energiatehokkuuden nostamiseen. Purkaminen onkin tulevaisuudessa yhä todennäköisempi vaihtoehto syrjäseutujen energiasyöpöille, heikkokuntoisille ja vaikeasti korjattaville tai toiseen käyttötarkoitukseen muunnettaville rakennuksille.

Energiatehokkaan korjausrakentamiskulttuurin edistämisessä valtion ja kuntien esimerkki on yksityistä sektoria ohjaava. Viranomaisohjauksella on suuri vaikutusmahdollisuus, sillä kaikki luvanvarainen rakentamisen tapahtuu viranomaispäätöksellä. Sekä kannustimien että sanktioiden tulee ohjata suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon.

Uusia rahoitus- ja takausmalleja tarvitaan, koska pankit valikoivat asiakkaitaan tiukalla seulalla ja kiristävät asuntoyhtiöiden lainojen ehtoja ja hintaa. Tavatonta ei ole, että taloyhtiön valmistelema korjaushanke jää ilman rahoitusta.

Kokemus korjausavustuksista on osoittanut, että liikkeellelähtöön tarvitaan porkkanoita. Aika näyttää, millaisia kokemuksia takauslainasta saadaan. Valtiolla ja kunnilla olisi käytettävissään monia taloudellisia kannustimia energiatehokkaan korjausrakentamisen vauhdittamiseksi. Toimenpiteisiin voidaan myöntää korottomia tai korkotuettuja lainoja tai kohdistaa kannustimia saavutettujen tulosten mukaan. Kiinteistövero voidaan porrastaa rakennuksen energiatehokkuuden mukaan ja korjattavan tai purettavan rakennuksen omistajalle voidaan myöntää kustannusten kattamiseksi lisärakennusoikeutta. Arvonlisävero voidaan poistaa tai alentaa työn ja materiaalien osalta, samoin voidaan käyttää muita verovähennyksiä. Kotitalousvähennyksen soveltamisaluetta voidaan laajentaa koskemaan asunto-osakeyhtiöiden korjaustoimenpiteitä.

Jos porkkanoita ei haluta antaa, keppinä voidaan energian käytön verotusta korottaa esimerkiksi 20 % vuodessa 5 vuoden ajan ja ohjata saadut varat energiatehokkuusremontteihin.

– Rakennukset tulee autojen tavoin huoltaa ja korjata säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen. Tulevaisuus on aika ankea, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä ajoissa, Syrjälä ennustaa.