Rakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppukonseptien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa.
”HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa” -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2013–2015 Green Net Finlandin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen lämpöpumppuyhdistyksen, Sulpun, yhteistyönä. Hankkeessa tutkittiin lämpöpumppujen energia- ja kustannustehokkuutta niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Useita alan yrityksiä oli myös tiiviisti mukana hankkeessa, mm. Scanoffice Oy. Scanofficen maahantuoma Mitsubishi Electric CAHV 63 kW kiinteistökäyttöön tarkoitettu ilma-vesilämpöpumppu oli mukana tutkimuksessa. Yritys antoi hankkeen käyttöön myös laskentatyöhön tarpeellista tietoa.
Vaikka maalämpöpumppu osoittautuikin kaikissa tarkastelukohteissa kaikista lämpöpumpputyypeistä kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi, niin ilma-vesilämpöpumpun kannattavuus uudiskerrostalossa yllätti tutkimusryhmän. Tähän asti on uskottu, että ulkoilma on liian kylmää, jotta voidaan päästää hyvään lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Pitkäjänteinen teknis-taloudellinen kehitystyö on tuottanut tulosta ja ilma-vesilämpöpumpulla saavutettu E-luku asettui kustannustehokkuudeltaan maalämpöpumpun rinnalle kärkikahinoihin.
Uudiskerrostaloa tarkasteltaessa sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu saavuttivat alle sadan E-luvun ilman lisättyä aurinkoenergiaa – maalämpöpumpun E=95,7 kWh/m²/a ja ilma-vesilämpöpumpun E=98,4 kWh/m²/a. Vastaava E-lukutaso verrokkina käytetylle kaukolämmölle oli E=107,6 kWh/m²/a. Elinkaarikustannustarkastelussa 25 vuoden tarkastelujaksolla maalämpöpumpun kustannukset asettuivat 173 €/ m² ja ilma-vesilämpöpumpulla 183 €/ m² tasolle. Kaukolämmölle tällä tarkastelulla tuli 25 vuoden ajalta kustannuksia 225 €/ m².
Kustannustehokkuuden lisäksi lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi suhteellisen isot ikkuna-alat ja vapaavalintaiset julkisivuratkaisut kustannustehokkaan, lähes nollaenergiavaatimuksen puitteissa. Lämpöpumppujen etuihin voidaan laskea myös se, että lähes nollaenergiarakennuksen yhä lisääntyvä viilennystarve hoituu lämpöpumpuilla, eikä erillistä investointia asunnon viilentämiseen tarvitse tehdä.
Taloyhtiöiden ja yritysten lämmitysjärjestelmien valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa niin kiinteistön kustannuksiin, huoltoon kuin ympäristöönkin. Usein valinta tehdään kaukolämmön ja maalämmön välillä.
Fortum
Lämmitysjärjestelmä vaikuttaa suoraan taloyhtiön asukkaiden arkeen ja asumismukavuuteen. Näillä vinkeillä taloyhtiö siirtyy vakaan ja luotettavan kaukolämmön piiriin helposti ja sujuvasti.
Tampereen Energia Oy
Fortumin asiakastutkimuksen mukaan kaukolämpöä pidetään erityisesti luotettavana, mutta myös vähäpäästöisenä, innovatiivisena ja hinnaltaan kilpailukykyisenä valintana.
Fortum
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään