Litiumakkuja on palautettu kierrätykseen suurin piirtein saman verran kuin viime vuonna. Paristoja ja akkuja sen sijaan kierrätettiin lähes yhdeksän prosenttia edeltävää vuotta enemmän.
Litiumakkuja palautettiin viime vuonna kierrätykseen vain noin viisi prosenttia, vaikka niiden osuus markkinoille saatetuista akuista on jo yli neljännes. Kännyköiden litiumakkujen palautuminen kierrätykseen on selkeästi hitaampaa kuin niiden keskimääräinen käyttöikä. Paristokierrätyksen Liisa-Marie Stenbäck epäilee, että vanhojen kännyköiden akkuja säilytetään kodeissa.
Käytöstä poistetut akut virallisille keräyspisteille, jotta niiden raaka-aineet saataisiin uusiokäyttöön. Pitkään käyttämättömänä olleen litiumakun lataaminen voi myös aiheuttaa oikosulun.
Kännyköiden litiumakut sisältävät jopa 30 prosenttia kobolttia, jota tuotetaan louhimalla pääasiassa Kongon alueella, usein alkeellisissa olosuhteissa. Suomessa jalostetussa kierrätysjärjestelmässä kierrätykseen vietyjen akkujen koboltti jalostetaan uudelleenkäytettäväksi Kokkolassa. Jos akkuja vietäisiin enemmän virallisille kierrätyspisteille, akkumateriaalien kasvavaa tarvetta voitaisiin kattaa enemmän uusioraaka-aineilla, Stenbäck sanoo.
Paristot ja pienakut voi toimittaa kierrätykseen lähikaupoissa virtanavat teipattuina. Akun sisältävän laitteen keräyspisteet löytyvät kierratys.info -osoitteesta. Kevään aikana samasta hakupalvelusta löytyvät myös vastaanottopisteet isoille litiumakuille, joille rakennetaan parhaillaan valtakunnallista keräysjärjestelmää. Paristojen ja akkujen palauttaminen kierrätykseen on tuottajavastuun mukaisesti maksutonta.
Lue lisää täältä.
Juhlapyhät aiheuttavat muutoksia jäteastioiden tyhjennysten aikatauluihin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kierrätykseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta sekajäteastiat eivät täyttyisi ääriään myöten.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY suunnittelee korottavansa jätelajikkeiden tyhjennysmaksuja sekä ottavansa käyttöön uuden hukkanoutomaksun. Kovin nousu tulisi sekajätteiden tyhjennysmaksuun, joka kallistuisi 5,4 prosenttia.
Taloyhtiöissä ei vielä ole tunnistettu energiayhteisöjen ja hyvityslaskennan taloudellisia hyötyjä taloyhtiöille ja asukkaille. Hyvityslaskennan avulla taloyhtiöt voisivat hyödyntää aurinkosähköä yhtiön sähkönkulutuksen lisäksi laskennallisesti myös asuntojen sähkönkulutukseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään