Rakennus- ja kiinteistöalalla tarvitaan lisää tutkimusta ja koulutusta yleistyviin sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin, varautumiseksi. Tarvitaan myös rahaa, hyvää suunnittelua ja yhteistyötä, kirjoittaa Rakennustaito.
Asiantuntijoiden vastaukset muuttuvaan ilmastoon ja äärisäihin varautumiseksi ovat samansuuntaiset. Koulutuksen, tutkimuksen ja suunnittelun lisäksi vastuu toimepiteistä kuuluu koko yhteiskunnalle lähtien lainsäädännöstä ja kaavoituksesta ja päätyen kiinteistöjen omistajiin ja käyttäjiin.
Rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten lisäksi myös maallikot pitäisi saada sitoutumaan säähaittojen ehkäisyyn. Esimerkiksi taloyhtiöiden on otettava sääriskit tosissaan, eikä kiinteistönhuollosta ja ajallaan tehdyistä korjauksista kannata tinkiä, Rakennuslehti kirjoittaa.
Rakennusten kunnossapidon ja remontoimisen vaatimukset tulevat jatkossa kasvamaan, kun Suomen talvet muuttuvat kosteammiksi ja lämpötila vaihtelee tiuhaan. Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen pohtii, lyhenevätkö kiinteistöjen huoltovälit tulevaisuudessa, ja miten raha eri alueilla riittää kasvaviin kustannuksiin.
Vireillä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa on otettu huomioon ilmastonmuutos ja siihen varautuminen, esimerkiksi rakennusmateriaalien ja kaavoituksen suunnittelussa. Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri arvioi uudistuksen olevan lausuntokierroksella vuoden 2021 alkupuolella.
Lue lisää Rakennustaidosta
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Taloyhtiöiden tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista haitoista ja niihin varautumisesta on kasvussa, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Taloyhtiöissä huomioidaan ilmastonmuutos osana päätöksentekoa, mutta energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään