Märkätilatarkastus antaa tärkeää tietoa kiinteistön märkätilojen kunnosta sekä tulevien korjausten tarpeesta. Tarkastus sisältää märkätilojen kosteusmittaukset.
Märkätilatarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä ja niistä aiheutuvia ongelmia. Märkätiloissa, kuten kylpyhuoneissa ja saunoissa, syntyvät kosteusvauriot ovat yksi merkittävimmistä kiinteistöjen vaurioriskeistä, ja ne aiheuttavat vuosittain huomattavia korjaus- ja saneerauskustannuksia. Oikea-aikaisella tarkastuksella voidaan havaita rakenteiden ja vedeneristysten puutteet sekä alkavat vauriot ennen kuin ne kehittyvät laajoiksi ja kalliiksi korjaustarpeiksi.
Kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on tyypillisesti noin 15–25 vuotta, mikä on noin puolet lyhyempi kuin putkiston elinkaari. Tämän vuoksi märkätilojen kunto ei useinkaan vastaa muun talotekniikan kuntoa, ja ne voivat vaatia peruskorjausta jo ennen linjasaneerausta. Märkätilatarkastus onkin ajankohtainen toteuttaa noin kymmenen vuoden välein tai viimeistään silloin, kun märkätilojen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan.
Märkätilatarkastus on erityisen tärkeää tehdä linjasaneerauksen eli putkiremontin hankesuunnittelun yhteydessä. Tarkastus tuottaa arvokasta tietoa märkätilojen nykytilasta, rakenteista ja mahdollisista vaurioista, mikä auttaa määrittelemään tulevan korjauksen laadun, laajuuden ja kustannustason. Näin voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä korjaustarpeista, aikataulusta ja toteutustavasta sekä varmistaa, että saneeraus palvelee kiinteistöä pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti.
Märkätilatarkastuksen voi tehdä myös kiinteistön kuntoarvion yhteydessä. Kuntoarvion yhteydessä tehtävä märkätilatarkastus täydentää kokonaiskuvaa kiinteistön teknisestä kunnosta ja auttaa tunnistamaan riskirakenteet sekä mahdolliset piilevät vauriot ajoissa. Kuntoarviossa tarkastetaan yleensä noin 10% huoneistoista, mukaan lukien myös märkätilat. Erillinen märkätilatarkastus puolestaan kattaa yleensä kaikki kiinteistön märkätilat ja antaa hyvän kokonaiskuvan niiden kunnosta.
Märkätiloja tarkastellaan ensisijaisesti aistinvaraisesti ja rakenteita rikkomatta.Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa pintamateriaalien kuntoon, vedeneristysten toimivuuteen, lattiakaatoihin, läpivienteihin, saumojen ja liitosten kuntoon sekä ilmanvaihdon toimintaan. Tarkastus sisältää myös märkätilojen pintakosteusmittaukset. Lisäksi arvioidaan märkätilojen ikää ja korjaushistoriaa suhteessa niiden tekniseen käyttöikään.
Kun märkätilatarkastus tehdään kuntoarvion yhteydessä, voidaan sen havainnot yhdistää muuhun rakennus- ja talotekniseen arviointiin. Näin saadaan yhtenäinen näkemys siitä, miten märkätilojen kunto vaikuttaa koko kiinteistön korjaustarpeisiin ja tulevaan kunnossapitosuunnitteluun. Tarkastuksen tulokset tukevat pitkän aikavälin korjausohjelman laatimista ja auttavat ajoittamaan mahdolliset peruskorjaukset oikeaan ajankohtaan.
Kuntoarvion yhteydessä tehty märkätilatarkastus tarjoaa myös arvokasta lähtötietoa hankesuunnittelulle, erityisesti silloin kun kiinteistössä on edessä linjasaneeraus tai muu laajempi korjaushanke. Varhainen tieto märkätilojen kunnosta vähentää yllätyksiä hankkeen myöhemmissä vaiheissa ja mahdollistaa kustannusten, laajuuden ja toteutustavan realistisen suunnittelun.
Talokeskuksen asiantuntijat auttavat taloyhtiötä kaikissa vaiheissa aina märkätilatarkastuksista ja kuntoarvioista hanke- ja toteutussuunnitteluun sekä urakan kilpailuttamiseen ja valvontaan.
Lue lisää palveluistamme ja pyydä tarjous.
Kannabiksen käytön yleistymisen myötä taloyhtiön tiloissa saattaa esiintyä hajuhaittoja tai huoneistossa voi ilmetä kosteusvaurioita, jos siellä on kasvatettu kasveja. Lainvastainen toiminta voi kiristää asukkaiden välejä, jolloin hallituksen on syytä pohtia, mitä asialle voidaan tehdä.
Tilaajille
Ilmalämpöpumppu vaatii säännöllistä huoltoa toimiakseen oikein ja optimaalisella tavalla. Jos osakas on asennuttanut laitteen, hänen vastuullaan ovat laitteen ylläpitotoimet, kuten suodattimien ja ulkoyksikön puhdistus. Varsinainen huolto kuuluu aina ammattilaiselle.
Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevassa taloyhtiössä tehtiin laaja energiaremontti, jossa yhdistettiin maalämpö, maaviilennys, ilmanvaihtojärjestelmän uusinta ja sähköistyksen parantaminen. Täysin ilman yllätyksiä remontti ei sujunut.
Sisäilman laatuun vaikuttavat kosteus, ilmanvaihto, lämpöolosuhteet ja tilojen puhtaus. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän säännöllisistä huolloista ja säätöjen tarkistuksista ei kannata tinkiä, muistuttaa sisäilmaprofessori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään