Mökkeilyn maksut ovat nousseet ja alueelliset erot kustannuksissa kasvaneet, käy ilmi Suomen Omakotiliiton selvityksestä.
Sähkö- ja jätemaksut sekä kiinteistövero ovat nousseet vuodessa enemmän ja useammalla paikkakunnalla kuin vuosi sitten. Erot maksuissa kuntien välillä ovat kaksinkertaistuneet vuodentakaiseen verrattuna.
Savonlinnassa kunta- ja aluekohtaiset maksut ovat vertailun kalleimmat, yhteensä 1 427 euroa vuodessa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Mikkeli, Kangasala, Kuopio ja Puumala.
Edullisimmassa kunnassa Oulussa vastaavat maksut jäävät 649 euroon. Seuraavaksi edullisimpia ovat Pori, Mustasaari, Kouvola ja Kittilä.
Vertailussa tarkasteltiin 25 suurimman mökkipaikkakunnan vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroa, sähkömaksuja ja jätemaksuja.
Mökkeilyn kunta- ja aluekohtaiset maksut nousivat viime vuodesta keskimäärin noin 30 euroa. Kiinteistövero nousi vuodessa 3 euroa, sähkömaksu 25 ja jätemaksu 2 euroa.
Kallein kiinteistövero on Kangasalla, 679 euroa, ja edullisin Kittilässä, 210 euroa. Jätemaksu taas on Kangasalla vertailun halvin, 21 euroa, kun suurinta 80 euron jätemaksua maksetaan Mustasaaressa.
Sähkömaksut ovat kalleimmillaan Savonlinnan, Mikkelin, Puumalan ja Mäntyharjun alueella mökkeilevillä. Siellä sähkö maksaa 802 euroa vuodessa, kun taas Oulussa sähköstä joutuu pulittamaan vain 333 euroa.
Savonlinnassa mökkeilyn kustannukset ovat nousseet vuodessa lähes 130 eurolla. Toista ääripäätä edustaa Parainen, jossa mökkeily on muuttunut vuodessa halvemmaksi, kun jätemaksut ovat pienentyneet jopa 15 eurolla.
Suosituimmilla mökkipaikkakunnilla kustannukset ovat nousseet seitsemässä vuodessa keskimäärin yli 30 prosenttia. Kiinteistövero on noussut keskimäärin 68 euroa, sähkömaksu 153 euroa ja jätemaksu 14 euroa.
– Kustannusten nousu rokottaa väistämättä kukkaroa ja vähentää mahdollisuuksia teettää remontteja. Olisi tärkeää, että kotitalouksilla riittää taloudellisia varoja myös remontteihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen tai esteettömyyden lisäämiseen, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Vertailun laskennassa käytettiin esimerkkimökkiä, joka on 50-neliöinen, 35 vuotta vanha sähköistetty puurakenteinen vapaa-ajan asunto omalla 4 500 neliön tontilla. Mökin sähkönkulutukseksi arvioitiin 1 000 kWh vuodessa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.
Suomen Kiinteistöliiton Oulussa kokoontunut liittokokous on valinnut rakennusneuvos Timo Niemisen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajistossa tapahtui muutoksia, ja hallitukseen valittiin uusia jäseniä.
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Oletko tietoinen taloyhtiösi lämmityskustannusten kehityksestä? Osaatko arvioida, kuinka paljon ensi vuoden budjetista kannattaa varata lämmitykseen? Kun päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon arvailun sijaan, hallituksen työ helpottuu huomattavasti.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään