Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huonokuntoisten vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden aiheuttajana on kasvussa. Suurin osa epidemioista johtuu kuitenkin edelleen pohjavesien likaantumisesta.
Ongelma on korostunut 2010-luvulla, sillä tätä ennen Suomessa ei ollut lainkaan vanhoihin vesiputkiverkostoihin liittyviä epidemioita. Viimeisen 20 vuoden aikana vesijohtoveden saastumistapauksia on sen sijaan löytynyt THL:n mukaan kymmeniä. Viimeisen viiden vuoden aikana vesiputkiverkoston huonosta kunnosta johtuva käyttöveden saastuminen on johtanut myös tautiepidemioihin.
THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan ongelmana on se, ettei vesiputkiverkostoja saneerata riittävästi. Saneeraustarpeen arviointi on kuitenkin vaikeaa. Mittarina voidaan Miettisen mukaan pitää vuotojen ja putkirikkojen määrää ja hälytyssignaalina sitä, että verkostovesi on jo kertaalleen likaantunut vesiputkien huonon kunnon takia.
Vesijohtoverkostojen ylläpito on kuntien ja vesilaitosten vastuulla.
Kun talon ikä lähestyy neljännesvuosisataa, on korkea aika tutkia julkisivujen ja parvekkeiden kunto. Kuntotutkimus antaa tietoa vauriotilanteesta ja tarjoaa korjausvaihtoehtoja kustannustietoineen. Se on korjaussuunnitelmien lähtökohta, mutta voi innoittaa myös laajempaan hankesuunnitteluun.
Kuntoarvio on taloyhtiölle keskeinen työkalu rakennuksen kunnon ja tulevien korjaustarpeiden hahmottamiseen. Kysyimme Susteran kuntoarviopalvelun vastaavalta Juha Hongalta, mistä palvelun hinta tyypillisesti muodostuu.
Sustera
Lähes satavuotiaaseen helsinkiläiseen taloyhtiöön perustettiin asukkaiden käyttöön tarkoitettu kuntosali. Investointi on kannattanut: ratkaisuun ovat olleet tyytyväisiä myös ne, jotka eivät salia itse käytä.
Julkisivun kuntotutkimus selvittää kiinteistön rakenteiden kunnon sekä korjaustarpeet ja antaa hyvät lähtötiedot korjaussuunnittelua varten.
Suomen Talokeskus Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään