Suomalaista asuntosuunnittelua uudistavan Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailun ehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys. Kilpailijat suunnittelivat oman ehdotuksensa kolmeen vaihtoehtoiseen rakennuspaikkaan Jätkäsaaressa, Meri-Rastilassa ja Pohjois-Pasilassa. Lisäksi kilpailussa oli oma kategoria asumisen kehitysideoille. Kilpailuehdotuksia tuli 80, jotka jakaantuivat suhteellisen tasaisesti kaikkiin kategorioihin.
Kilpailuehdotusten esittelyt ja kilpailun arvostelupöytäkirja ovat nähtävissä kilpailun verkkosivulla.
-Helsingissä on viime vuosina kiinnitetty huomiota asuntorakentamisen määrään, koska on haluttu tehdä tilaa ihmisille kasvavassa kaupungissa. Tämä kilpailu järjestettiin, jotta voisimme kiinnittää huomiota asumisen laatuun, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Palkinnot jaettiin yleisötilaisuudessa Keskustakirjasto Oodissa 18.4.
Kilpailun tavoitteena on parantaa asuntosuunnittelun laatua ja uudistaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen käytäntöjä sekä lisätä asuntotuotannon monipuolisuutta ja laajentaa asumisvaihtoehtojen kirjoa. Kilpailussa haetaan uusia asumisen ratkaisuja, jotka heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia eivätkä jää kertaluonteisiksi: reformilla tulee olla asumiseen laajempia vaikutuksia.
Jätkäsaaren tontille parhaan ehdotuksen laati nimimerkki Domus. Tuomaristo kiittää ehdotuksen olevan erittäin taitavaa ja tehokasta asuntosuunnittelua. Kortteleissa on vähäeleiset, klassisistiset hahmot, ja arkkitehtuurin vähäeleisyys on tarkkaan harkittua. Asunnot perustuvat ratkaisuun, jossa huoneet kiertyvät keskeisen hallin ympärille kuin töölöläinen säätyläisasunto aikanaan. Huoneiden käyttötarkoitusta ei ole tarkoituksella määritelty. Suuresta huoneistosta on erittäin luontevasti erotettavissa sivuasunto, joka mahdollistaa esimerkiksi sukupolviasumisen, ulosvuokraamisen tai toimistokäytön. Domuksen laati työryhmä Tuuli Kanerva, Leo Lindroos ja Antti Soini.
Meri-Rastilassa paras ehdotus on ”Fröbelin palikat”. Tuomariston mukaan ehdotuksessa talojen pohjat perustuvat selkeisiin ja tarkoituksenmukaisiin huoneistoihin, jotka muuntuvat joustavasti elämän tarpeisiin. Verantatila ja parveke, asuntojen ja porrashuoneiden välillä, mahdollistavat pientalomaisen asumisen. Asunnot voi jakaa pää- ja sivuasuntoon omalla sisäänkäynnillään. Elinkaariasumisen ja erityisasumisen malleja on esitetty empaattisesti. Pohjavaihtoehdoissa on tutkittu myös esimerkiksi kulttuurillisia erityispiirteitä. Ehdotuksen teki Muuan Oy: Tiina Antinoja, Aleksi Rastas, Olli Metso, Tuulikki Tanska ja Anna Koskinen.
Pohjois-Pasilassa voiton vei ehdotus Proosa. Tuomaristo kuvaa ehdotuksen olevan hienoviritteinen ja herkkä kaupunkipuukerrostalo. Sekä meluntorjunta että valonsaanti ovat luontevia ja asuntosuunnittelu yhdistyy niihin oivaltavasti. Proosan suunnittelivat Lassi Mustonen, Callisté Mastrandreas ja Pasi Mänttäri.
Kustakin kolmesta rakennuspaikasta palkittiin voittajan lisäksi myös yksi lunastus ja kunniamaininta.
Asumisen kehitysideat sarjassa ensimmäisen sijan vei ehdotus Kohtaamisten kaupunki. Tuomaristo piti ajatuksesta, että asuntoreformin ei tule kohdistua pelkästään itse asuntoon, vaan sen tulee kattaa koko lähiympäristö. Ehdotus laajentaa reformikilpailun tarkastelukulmaa ensin kaupunginosaan, sitten kortteliin ja lopuksi asuntoon. Ehdotuksen tekivät Helena Leino, Katja Maununaho, Kasmir Jolma, Markus Laine, Mikko Kyrönviita ja Ashley D. Penn.
Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhteistyössä Aalto-yliopiston, ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa.
Kaupungin päämääränä on, että voittajaehdotukset toteutetaan rakennuspaikoilleen.
Helsingin Asuntoreformikilpailu oli jatkoa toukokuussa vuonna 2018 päättyneelle Jyväskylässä, Tampereella ja Vantaalla käydylle asuntoreformikilpailulle. Aiempien valtakunnallisten Asuntoreformikilpailujen hengessä Helsingin kaupunki järjesti vuosina 1997–1998 reformikilpailun otsikolla ”2000-luvun koti”. Kilpailun pohjalta on suunniteltu asuinrakennuksia ja kortteleita Herttoniemenrantaan ja Arabianrantaan.
Kilpailutöistä koottu näyttely on esillä kevään mittaan kirjastoissa:
18.4.–12.5. Brygga – kaupunkiympäristön osallisuustila, Keskustakirjasto Oodi
29.4.–17.5. Jätkäsaaren kirjasto
20.5.–31.5. Pasilan kirjasto
3.6.–14.6. Vuotalo
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Helsinki kannustaa keskustan taloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan uusia rakennuksia voitaisiin rakentaa vaikkapa vanhojen kortteleiden sisäpihoille. Rakennuksia voitaisiin myös korottaa tai niiden ullakoille rakentaa uusia asuntoja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään