Yli puolet taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä kertoo lisänneensä jätteiden kierrätystä viime vuonna. Joka kolmas arvioi, että jätteiden lajittelu lisääntyy tänä vuonna entisestään. Kiinteistöliitto toteutti vuodenvaihteessa jäsentaloyhtiöilleen jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvän kyselyn, johon vastasi lähes 5000 taloyhtiöiden edustajaa.
Muovipakkauksia kierrättää 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä. Pääkaupunkiseudulla osuus on muuta maata suurempi, 56 prosenttia. Kartonkipakkaukset lajitellaan jo 83 prosentissa taloyhtiöistä. Kaikkein säntillisimmin koko maassa lajitellaan keräyspaperia, jota kerää 95 prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Lähes yhtä moni, 93 prosenttia taloyhtiöistä, lajittelee biojätteen.
– Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kolme neljästä kyselyn vastaajasta arvioi, että lajittelun ja kierrätyksen esteenä on kansalaisten välinpitämättömyys. Miltei kolmannes vastaajista katsoi, että kulutustavarat on valmistettu liian lyhytkestoisiksi. Miltei neljännes vastaajista katsoi, että tiedonpuute jätehuollon tavoitteista ja merkityksestä on esteenä lajittelulle ja kierrätykselle.
Yhtiötasolla 55 prosenttia vastaajista arvioi asukkaiden välinpitämättömyyden olevan haasteena kierrätyksen lisäämisessä. Pienissä yhtiöissä tämän ei uskota olevan läheskään yhtä usein haasteena. Huono lajitteluaktiivisuus nähtiin syyksi noin 38 prosentissa vastauksia ja jätekeräystilojen pienuus noin kolmanneksessa vastauksia. Odotuksien mukaista on se, että pienten yhtiöiden tapauksessa hieman runsaat puolet näki tilojen pienuuden olevan haaste.
Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä.
Myös pienissä yhtiöissä muovipakkausten nykyistä suurempaan keräyspotentiaaliin uskotaan, sillä miltei puolet enintään kymmenen huoneiston taloyhtiöistä uskoi, että muovijakeen keräystä voi lisätä. Metallin, lasin ja pakkauskartongin kierrätystä uskoi pystyvänsä lisäämään 20-25 prosenttia pienten yhtiöiden edustajista. Kaikista vastaajista hieman runsas viidennes kertoi, ettei osaa sanoa, mitä jätejaetta heidän yhtiössä voitaisiin kerätä lisää.
Kyselyn vastaajat saivat sanallisesti kertoa, millaisia tiedontarpeita he näkevät lajittelun ja kierrätyksen edistämisessä. Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin.
– Tietoa tarvitaan lajittelun onnistumisen ja motivaation lisäämisen kannalta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon käytännön organisoimisesta, Kero sanoo
Jukka Kero muistuttaa, että Suomen noin 90 000:stä taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään 10 huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Pienissä taloyhtiöissä hallinto on hyvin ohutta, mikä asettaa haasteita myös jätehuoltoon liittyvissä asioissa.
– Jätehuollon viestinnässä ei enää riitä pelkästään suomen ja ruotsin kieli. Viestinnän tulee kattaa nettiviestinnän ohella monipuolisesti esimerkiksi printtimedia. Asukkaiden saatavilla tulee olla konkreettisia lajitteluohjeita ja koulutusaineistoa. Tietoa on löydyttävä myös sosiaalisen median kanavista, Kero toteaa.
Kiinteistöliiton kyselyn perusteella taloyhtiöissä nähdään erityisenä haasteena vuokralaisten ja liikehuoneistojen jätehuollon sovittaminen muun taloyhtiön ja sen osakkaiden velvoitteisiin sekä käytäntöihin.
Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksille kohdistettu kyselyn toteutettiin joulu-tammikuussa. Kyselyyn vastasi nettilomakkeelle 4798 vastaajaa kaikkialta Suomessa ja kaiken kokoisista taloyhtiöistä. Pieni osa vastaajista tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Vastaajien taloyhtiöissä isojen yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko taloyhtiökannassa.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Asuntojen lyhytkestoiseen vuokraustoimintaan kaivataan lain tasolla tehtyä määritelmää siitä, millainen asunnon käyttö on sallittua. Nykyisen sääntelyn puitteissa jää epäselväksi, milloin kyse on kielletystä majoitustoiminnasta. Parhaillaan meneillään on useampikin lyhytvuokraukseen liittyvä lakihanke.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään