Tähän asti käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä päättyi vuodenvaihteessa ja nuohousala siirtyi sopimusperusteiseen malliin. Sopimusperusteisessa mallissa asiakas voi jatkossa valita itse haluamansa nuohouspalvelun tuottajan kotiinsa.
Piirinuohoussopimukset lakkasivat 1.1.2019, ja alueella voidaan järjestää nuohousta sopimusperusteisesti siirtymäajan (6kk) jälkeen. Piirinuohooja ja pelastuslaitos voivat kuitenkin yhteisellä sopimuksella sopia piirinuohouksen päättymisestä ilman siirtymäaikaa. Mikäli sopimuksia ei pureta, piirinuohoojan oikeus alueella säilyy siirtymäajan, eli enintään 30.6.2019 saakka. Jotkut alueet (mm. Uusimaa, Oulun seutu ja osa Etelä-Karjalaa) ovat siirtyneet sopimusperusteiseen nuohoukseen jo aikaisemmin. Tietoa oman paikkakuntansa tilanteesta voi kysyä alueen pelastuslaitokselta.
Kiinteistön omistajalla säilyy vastuu huolehtia nuohouksesta. Pelastusviranomaisella on valvontavastuu alueellaan, mutta ei nuohouksen järjestämisvastuuta. Nuohoojat markkinoivat palvelujaan jatkossa itsenäisesti toiminta-alueellaan tai halutessaan yli maakuntarajojen.
Nuohous tulee hoitaa:
Nuohouspalveluja saa tarjota vain nuohousalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Uusia nuohoojia kouluttaa muun muassa Nuohousalan Keskusliitto ry. Nuohoojan pätevyydestä, laatutakuusta ja ammattimaisesta nuohoustyöstä on tunnuksena Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja.
– Käyttäessään OMAnuohoojan palveluja, asiakas voi varmistua siitä, että palveluntuottaja vähintään nuohousalan ammattitutkinnon suorittanut, noudattaa Nuohousalan Keskusliiton nuohoustyöohjeita ja kouluttautuu kiinteistöjen palo- ja asumisturvallisuuden edistämiseksi, kertoo Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare.
– Työ tehdään turvallisesti ja laadukkaasti.
Lisätietoja nuohousalan uudistuksesta löytyy sisäministeriön hankesivuilta https://intermin.fi/nuohous, Nuohousalan Keskusliitosta (09) 684 4160 sekä oman alueen pelastusviranomaiselta.
Suomen Kiinteistöliitto näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta kuin nykyisin. Alueyhdistysten yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat, tiivistää tavoitteensa liiton toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hän kertoo myös, mitä taloyhtiöiden kannattaa vaatia isännöinniltä.
Yhteistyö isännöitsijän kanssa saattaa sujua kuin tanssi – tai aiheuttaa harmaita hiuksia koko hallitukselle. Toisinaan epäluottamus johtaa isännöitsijän vaihtamiseen. Kiinteistölehti Lounais-Suomi kysyi kahden turkulaisen taloyhtiön kokemuksista.
Turun keskustassa sijaitseva As Oy Tuurepori perustettiin vuonna 1924. Sadan vuoden aikana se on nähnyt lähiympäristön muutoksen ja toiminut kotina kuuluisuuksillekin. Aikansa uusimmalla talotekniikalla rakennetusta talosta on pidetty hyvää huolta ja se jatkaa hyväkuntoisena seuraavalle vuosisadalle.
Eri kokoiset akkuvarastot ovat muutaman viime vuoden aikana yleistyneet niin pienissä kuin suurissakin kiinteistöissä. Ne voivat olla fiksu sijoituskohde, joskaan ne eivät sovellu läheskään kaikkiin taloyhtiöihin. Helsinkiläisessä Eskolantie 4:ssä on yksi Suomen ensimmäisistä akkuvarastoista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään