LähiTapiola on tänä vuonna yhdennettätoista kertaa järjestettävän Päivä paloasemalla –tapahtuman yritysyhteistyökumppani. Tapahtumassa on mukana enemmän palokuntia kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 368 palokuntaa ympäri Suomea. Myös kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja viime vuonna meni rikki jo 100 000 kävijän raja.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mukaan suomalaisissa kodeissa syttyi viime vuonna 2921 tulipaloa. Näistä 58 johti palokuolemaan. Pelastuslaitoksen tilastojen mukaan peräti noin puolessa asuinrakennuspaloista havaittiin, että asunnossa ei joko ollut palovaroitinta ollenkaan tai palovaroitin ei toiminut. Tämän lisäksi 13 %:ssa tapauksista todettiin, että palovaroittimen toiminnasta ei ollut tietoa, eli vain 40 %:ssa asuinrakennustulipalossa palovaroitin oli todistettavasti hälyttänyt.
– Palovaroitin on ollut jokaisen kodin pakollinen turvalaite jo vuodesta 2000 lähtien, mutta lakisääteisestä pakosta huolimatta kodeissa on aivan liian vähän palovaroittimia. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset väittävät, että kodista löytyy tarvittava määrä toimivia palovaroittimia, mutta pelastuslaitoksen käytännön kokemuksen pohjalta syntyneet tilastot kertovat karulla tavalla aivan erilaisen totuuden, LähiTapiolan riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen sanoo.
Asunnon haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunnon jokaisessa kerroksessa on vähintään yksi toimiva palovaroitin, ja että palovaroittimia on vähintään yksi kappale jokaista 60 asuinneliömetriä kohden. Asunnossa, jossa on 70 neliötä, pitää siis olla ainakin kaksi toimivaa palovaroitinta. Asukas on myös velvoitettu huolehtimaan olemassa olevien laitteiden toimivuudesta. Palovaroittimen tekninen toimivuus tulee testata säännöllisesti kuukausittain testinappia painamalla, jolloin toimiva hälytin antaa varoitusäänen.
– Testinapilla tehdyllä testauksella varmistetaan käytännössä kuitenkin vain patterin ja varoittimen tekninen toimivuus, mutta ei sitä, reagoiko hälyttimen savukammio mahdolliseen savuun. Koska vanhojen, likaantuneiden ja ruostuneiden palovaroittimien savuherkkyys heikkenee, tulisikin vanhat palovaroittimet vaihtaa uusiin laitteisiin vähintään 5-10 vuoden välein, Sallinen jatkaa.
LähiTapiola osallistuu Päivä paloasemalla -tapahtumaan perinteisellä Kodin vaaranpaikat -rastillaan. Rastilla paloasemalla vierailevat oppivat tunnistamaan kodin paloturvallisuusriskit ja varautumaan niihin oikeilla keinoilla. Paloturvallisuuden näkökulmasta kodin kolme yleisintä vaaranpaikkaa ovat liesi, kynttilät ja sauna. Vastaavasti kolme tehokkainta keinoa suojautua tulipalojen varalta ovat ennaltaehkäisy, toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot.
– Toimiva palovaroitin ja päivitetyt alkusammutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä keinoja parantaa oman kodin paloturvallisuutta. Jokaisen meistä tulisi tietää, kuinka tulipalot ennaltaehkäistään ja miten tulipalotilanteessa tulisi toimia. Jos tulipalo syttyy, pitää asunnosta poistua parissa minuutissa. Viranomainen ei ehdi siinä ajassa paikalle. Silloin lähin apu olet sinä itse, Sallinen muistuttaa.
Kodeissa ruuanlaitto on yleisin tulipalon syttymissyy. Nämä palot ovat yleensä ehkäistävissä siten, että ruokaa ei jätetä kypsenemään tai kuumenemaan ilman valvontaa. Ruuanlaittoon liittyviä tulipaloja on noin kolme kertaa päivässä eli noin tuhat vuodessa. Toiseksi yleisin palon syttymissyy asunnoissa on avotuli. Kynttilöistä tai muusta avotulesta alkanut palo syttyy vuosittain noin 750 kodissa. Myös sauna on tulenarkaa aluetta. Saunapaloja syttyy Suomessa vuosittain noin 450–500 eli jossain päin Suomea palaa käytännössä joka päivä sauna.
– Suomessa syttyy tulipalo keskimäärin kahdeksassa kodissa joka päivä. Alkusammuttamalla säästetään vuosittain yksi ihmishenki, kymmenen vammautumista, yli 20 miljoonan euron vahingot ja suunnattomasti inhimillistä kärsimystä. Jos ihmisten alkusammutustaidot olisivat vielä paremmat, menetykset olisivat nykyistä pienemmät, Sallinen toteaa.
Katso täältä Päivä paloasemalla -tapahtumaan osallistuvat paloasemat
Pelastuslain uudistumisen myötä palovaroittimien kunnossapitovastuu siirtyy osakkaalta taloyhtiölle. Siirtymäaika on tämän vuoden loppuun, joten viimeistään nyt olisi yhtiön aika toimia. Muutos koskee paristokäyttöisiä palovaroittimia.
Lakimuutoksen myötä asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät taloyhtiön vastuulle 1.1.2026. Safetum on asentanut uudet palovaroittimet jo yli 10 000 kotiin. Asennustyön aikana tehtyjen havaintojen perusteella asukkaiden tietoisuus palovaroittimien käyttöiästä ja toimivuudesta on vähäistä.
Safetum
Kevään ja kesän aikana annetuissa lausunnoissaan isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut usealle isännöintialan yritykselle varoitusta ja kahdelle huomautusta. Yksi lausunto oli vapauttava, mutta isännöintiyritykselle annettiin toimintaa ohjaava kehotus.
Isännöinnin eettinen neuvosto on ensimmäistä kertaa suositellut varoituksen antamista isännöintiyritykselle. Tapauksessa on kyse tietyn laskun maksamiseen liittyneistä menettelyistä. Neuvosto painotti lausunnossaan sitä, että kyseessä oli yksi isännöinnin tärkeimmistä perustehtävistä eli huolellinen varainhoito.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään