Pörssisähkösopimuksissa siirrytään lokakuun alussa niin sanottuun varttihinnoitteluun. Se tarkoittaa, että sähkön spot-hinta päivittyy 15 minuutin välein, kun se aiemmin päivittyi kerran tunnissa. Muutos on koko Euroopan laajuinen, ja sen tavoitteena on vakaammin toimiva sähköverkko ja kulutuksen tehokkaampi ohjaus.
– Sähköä tuotetaan koko ajan enemmän tuulella ja auringolla. Tällaista tuotantoa on aiempaa hankalampi ennustaa, minkä vuoksi kulutusta ja tuotantoa pitää tasapainottaa entistä tarkemmin, selittää Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.
– Jos on kiinnostusta, halua ja jaksamista, muutoksen myötä voi entistä tarkemmin seurata omaa sähkönkulutustaan ja ohjata sitä.
Pitkällä aikavälillä varttihinnoittelu kannustanee kotitalouksia hankkimaan erilaisia ohjausvälineitä kodin sähkönkulutusta varten. Alkuun riittää Heinimäen mukaan nykyisen kaltainen sähkönkäytön ohjaus esimerkiksi yön ja keskipäivän tyypillisesti edullisemmille tunneille.
Energiateollisuus ei usko varttihinnoittelun vaikuttavan sähkön keskimääräiseen hintaan tuntimittaukseen verrattuna.
Muutoksella ei myöskään ole vaikutusta kiinteällä hinnalla sähköä ostaviin asiakkaisiin.
Suomessa siirryttiin etäluettaviin mittareihin ja sähkön tuntimittaukseen vuonna 2014. Tämä mahdollisti myös pörssisähkösopimusten tarjoamisen.
Energiateollisuuden mukaan noin puolet suomalaisten sähkömittareista mittaa jo tätä nykyä kulutusta 15 minuutin tarkkuudella, ja loput mittareista vaihdetaan siirtymäkauden aikana vuoden 2029 alkuun mennessä. Vaihdon tekevät sähköyhtiöt, eikä se edellytä toimia asiakkailta. Uuden mittarin kustannus, noin 200 euroa, jakautuu sen 15 vuoden elinkaaren ajalle ja maksetaan kuukausittaisen sähkölaskun yhteydessä.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Energiayhteisössä kyse on taloyhtiön asukkaiden yhteenliittymästä, joka perustetaan yhteistä sähköntuotantoa varten. Energiayhteisöt myös parantavat energiajärjestelmän turvallisuutta kriisitilanteiden ja sähkökatkojen varalta, sillä ne hajauttavat energiantuotantoa.
Sähkönsiirron tehomaksuja peritään nykyisin yhä useammin myös taloyhtiöiden kiinteistösähkön siirrosta. Tehomaksut ovat keskimäärin nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia niissä taloyhtiöissä, joissa maksua peritään.
Sähkön hinta on monessa taloyhtiössä kestopuheenaihe. Korkeiden perusmaksujen alueilla yksi säästökonsti on yhteissähkö. Investointi voi maksaa itsensä nopeasti takaisin mutta vaatii tarkkoja kannattavuuslaskelmia, avointa keskustelua ja yhtiöjärjestyksen muutosta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään