Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kolmasosa asuntokunnista asui vuokralla. Edeltävään vuoteen verrattuna erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvoi. Varsinkin pienissä asunnoissa asutaan usein vuokralla. Tästä huolimatta selkeä enemmistö asuntokunnista asuu edelleen omistusasunnoissa.
Vakituisesti asutut vuokra- ja omistusasunnot 1990–2017, lkm
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asui viime vuonna 561 000 asuntokuntaa eli 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukemissa kohtuuhintaisissa vuokra-asuinnoissa asuvien asuntokuntien määrä sen sijaan laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan niissä asui 317 00 asuntokuntaa. Tämä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Osasyy ARA-rahoitteisten asuntojen vähenemiseen on vanhojen tuettujen asuntojen vapautuminen rajoituksista joko vapaille vuokramarkkinoille tai omistusasunnoiksi. Kun huomioidaan sekä ARAn tukemat että vapaarahoitteiset asunnot, kasvoi vuokralla asuvien asuntokuntien määrä 2,8 prosentilla. Näin ollen vuokralla asui yhteensä 878 000 asuntokuntaa.
Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä pysyi edeltävän vuoden tasolla: vuonna 2017 niissä asui 1,7 miljoonaa asuntokuntaa. Omistus- tai vuokra-asunnoissa asuvien lisäksi 96 000 asuntokuntaa asui asumisoikeusasunnoissa tai asunnoissa, joiden hallinta perustuu esimerkiksi sukulaisuuteen tai on tuntematon.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi eninten Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Vantaalla kasvu vuoteen 2016 verrattuna oli hieman alle 2 000 asuntokuntaa, Tampereella 2 600 ja Helsingissä lähes 4 200. Yleistäen voidaan sanoa, että vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on viime vuosina kasvanut varsinkin yliopistokaupungeissa ja muissa väkirikkaissa kaupungeissa.
Vuonna 2017 vuokralla asui yhteensä 1,4 miljoonaa henkilöä. Vuokralla asuminen yleistyy täysi-ikäisyyden jälkeen: lukumääräisesti eniten vuokralla asui 20–24 -vuotiaita. Kaikista vuokralla asujista noin 15 prosenttia kuului tähän ikäluokkaan.
Vuokralla asuva väestö iän mukaan 2017
Vuoden 2017 tietojen perusteella pienet asunnot näyttävät olevan useimmiten vuokrakäytössä, kun taas suuremmat huoneistot hankitaan omaksi asunnoksi. Esimerkiksi 20–29 neliön kerrostaloasunnoissa asuvista asuntokunnista 86 prosenttia asui vuokralla, kun taas asutuista 70–79 neliön asunnoista vuokralla oli 39 prosenttia.
Kerrostaloasunnoissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuudet eri pinta-alaluokissa 2017
Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään