Suomeen vuosina 2018-2020 nouseva kerros- tai rivitalo on yhä useammin tehty puusta. Tämä selviää Rakennustutkimus RTS:n kesäkuussa toteuttamasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.
Vuosina 2018-2020 Suomessa aloitetaan kuntien arvioiden mukaan yhteensä 186 puukerrostalon rakentaminen. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä koko 2010-luvulla. Eniten puukerrostaloja kaavaillaan Turkuun (20 kpl) ja Helsinkiin (15 kpl). Kaikkiaan puukerrostaloja aikoo rakentaa 73 kuntaa.
Myös puisten rivitalojen määrä on kovassa kasvussa. Kunnissa arvioidaan toteutettavan vuosina 2018-2020 noin 60 hirsi- tai massiivipuurakenteista rivitaloa – määrä on noin nelinkertainen koko 2010-luvun alkupuoleen verrattuna. Yhteensä 15 kuntaa arvioi lähivuosina saavansa uusia hirsi- tai massiivipuurivitaloja.
Yleisimpiä käytännön keinoja puurakentamisen edistämiseksi ovat kaavoitus sekä puun käyttäminen kouluissa ja palvelurakennuksissa. Noin 26 prosenttia kunnista edistää puun käyttämistä kerrostalorakentamisessa ja vastaavasti palvelurakentamisessa 25 prosenttia kunnista.
– Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Nyt myös kunnat alkavat pikkuhiljaa herätä tähän, vaikkakin tehtävää on vielä paljon. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta, ja vaikka puu on pitkään ollut suosituin materiaali omakotirakentamisessa, sopii se yhtä lailla kaikkeen kaupunkirakentamiseen, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman vetäjä Petri Heino sanoo.
Noin 30 prosenttia Suomen kunnista arvioi puurakentamisen suosion kasvavan vuosina 2018-2020 hoitoalalla ja opetusrakennuksissa, ja vain 2-3 prosenttia kunnista arvioi niiden määrän laskevan. Esimerkiksi päiväkodit, vanhuspalvelurakennukset ja koulut rakennetaan todennäköisesti entistä useammin puusta.
Vuosina 2010-2017 Suomessa tehtiin kuntaselvityksen perusteella 29 palvelurakennusta hirrestä tai massiivipuusta. Nyt vuosille 2018-2020 tiedossa on jo 86 vastaavaa palvelurakennusta, eli noin kolme kertaa enemmän kuin mitä koko 2010-luvun alkupuolella rakennettiin. Sekä päiväkoteja että kouluja on kumpiakin tulossa yli 30 kpl, vanhuspalvelurakennuksia oli kesäkuussa 2017 tiedossa 14 kpl, muita palvelurakennuksia 8 kpl. Liike- ja toimistorakennusten osalta noin 15 prosenttia odottaa puun käytön kasvavan, laskua ennustaa noin 4 prosenttia.
Tutkimuksen tausta: Tutkimus perustuu kesäkuussa 2018 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 293 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Tutkimuksen on toteuttanut Rakennustutkimus RTS. Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Rakentamisen vaikeudet jatkuvat kuluvana vuonna, mutta laskeva korkotaso, alhaisempi inflaatio ja taloustilanteen kohentuminen tukevat rakentamisen toipumista, ennustaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli suhdannekatsauksessaan.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään