Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista, kertoo Suomen Kiertovoima ry.
Tutkimusten mukaan biojätteen massaosuus kotitalouksien sekajätepussista on laskenut 3,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Muutoksen taustalla on biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen kattavasti eri asuinkiinteistöihin. Suomessa biojäte kerätään erikseen lähes 670 000 kotitaloudelta. Erilliskerätystä biojätteestä tuotetaan energiaa, polttoaineita ja ravinnevalmisteita.
Kuntien jäteyhtiöt seuraavat säännöllisesti sekajätteen koostumusta kehittääkseen asukkailleen tarjottavia palveluja ja tukeakseen alueellista kierrätystä.
Tuoreimmat tiedot perustuvat tutkimuksiin, jotka kattavat 52 prosenttia Suomen asukasluvusta. Tämän perusteella voidaan arvioida kotitalouksien sekajätteen keskimääräinen koostumus valtakunnallisesti.
– Muutos kotitalouksien jätehuollossa on ollut viime vuosina erittäin merkittävä, sanoo Kiertovoiman johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
– Bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräys on käynnistynyt useimpien taloyhtiöiden omissa jätekatoksissa.
Hämäläinen arvioi, että kotitalouksista päätyy 2020-luvun alkuun verrattuna vuosittain yli 100 000 tonnia vähemmän biojätettä sekajätteeseen. Viime vuosina on laskenut sekä kotitalouksien sekajätteen kokonaismäärä että biojätteen osuus sekajätepussissa.
Kun talon ikä lähestyy neljännesvuosisataa, on korkea aika tutkia julkisivujen ja parvekkeiden kunto. Kuntotutkimus antaa tietoa vauriotilanteesta ja tarjoaa korjausvaihtoehtoja kustannustietoineen. Se on korjaussuunnitelmien lähtökohta, mutta voi innoittaa myös laajempaan hankesuunnitteluun.
Julkisivun kuntotutkimus selvittää kiinteistön rakenteiden kunnon sekä korjaustarpeet ja antaa hyvät lähtötiedot korjaussuunnittelua varten.
Suomen Talokeskus Oy
Etelä-Suomessa tehtiin viime kesänä asuinkiinteistöjen kompostoritarkastuksia, joiden tulokset olivat pääosin hyviä. Kuitenkin joka kymmenes sai korjauspyynnön Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä. Yleisin hylkäämisen syy oli kompostorin puuttuminen kiinteistöltä.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään