Kesällä moni pohtii asuntonsa laittamista vuokralle Airbnb:n tai muiden vastaavien palveluiden kautta lomien ajaksi. Vaikka vuokraaminen on nykyään helppoa, kannattaa muutama asia ottaa huomioon ennen kuin laittaa asuntonsa vuokralle.
Lyhytaikainen vuokraustoiminta on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Helsingissä jo viidennes majoituspaikoista tarjotaan Airbnb:n kautta. Useat taloyhtiöt ovat olleet huolissaan kotimajoituksen tuomista häiriöistä ja mahdollisista kustannuksien perimisistä.
Helsingin kaupunki onkin tällä hetkellä laatimassa yhdessä eri toimijoiden kanssa pelisääntöjä vuokraustoimintaan.
– Airbnb yms. toimijoiden tulee muistaa, että taloyhtiö on siellä asuvien koti, jota satunnaisesti yhtiössä yöpyvien tulee kunnioittaa. Vaihtuvat Airbnb majoittujat luovat usein turvattomuutta, kun taloyhtiössä ei tiedetä, ketä kulloinkin huoneistossa ”asuu”, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.
Monesti taloyhtiöissä närästää se, että huoneistoa käyttää useampi ihminen ja huoneistossa kirjoilla on vain yksi henkilö. Jotkut kotimajoittajat ovatkin itse ehdottaneet taloyhtiölle, että voivat maksaa huoneistosta enemmän vesimaksua kuin siellä todellisesti on asukkaita.
Myös yhteisten tilojen kuten pesutuvan ja saunan käyttö haluttaisiin usein kieltää lyhytaikaisilta vierailta.
Kotimajoittujat yleensä linkitetään vieraisiin, joita saa kyläillä ilman, että niistä ilmoitetaan yhtiölle. Jos kotimajoitusta on aikomus harjoittaa huoneistossaan, olisi taloyhtiölle hyvä kertoa siitä ja sopia yhteiset pelisäännöt.
Kotimajoittajan täytyy muistaa myös ilmoittaa verottajalle vuokraustoimintansa tulot. Satunnainenkin vuokraustoiminta on veronalaista pääomatuloa. Mikäli huoneiston ostaa pelkästään majoitusta varten eikä siellä itse asu, voidaan katsoa, että kyseessä on majoitustoiminnan harjoittaminen. Tällöin noudatetaan tarkempia säännöksiä.
Pääsääntöisesti taloyhtiö ei voi kieltää kotimajoittamista. Kotimajoittamisen kieltämiseen pitäisi saada kaikkien osakkaiden suostumus. Osakkeenomistajalla on oikeus käyttää huoneistoa yhtiöjärjestyksen mukaiseen tarkoitukseen. Olennainen yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen vastainen käyttö muodostaa huoneiston hallintaanottoperusteen. Osakehuoneistoa ei kuitenkaan saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.
Mikäli kerrostalohuoneisto on jatkuvassa majoituskäytössä, rinnastuu se majoitustoimintaan ja on lähtökohtaisesti olennainen käyttötarkoituksen muutos, johon tulisi taloyhtiön hankkia lupa. Osakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti.
Asuntoaan satunnaisesti vuokraavan olisi hyvä tarkistaa etukäteen, mitä oma kotivakuutus korvaa. Airbnb:llä on olemassa myös oma vakuutus, jonka ehtoihin on hyvä myös tutustua etukäteen.
Osakkeenomistaja ei vastaa vuokralaisen (asukkaan) aiheuttamasta vahingosta, ellei osakkaan oma menettely täytä AOYLain vastuuperusteita. Vahingonkorvausvastuu tulee erottaa kunnossapitovastuusta. Huoneiston sisäosien kunnossapidosta vastaa osakas.
Vuokralainen saa alivuokrata vuokra-asunnostaan alle 50 prosenttia ilman vuokranantajan lupaa. Tällöin hänen tulee itse myös asua asunnossa. Esimerkiksi kesäloman aikana asunnon jälleenvuokraus vaatii vuokranantajan luvan, mikäli vuokralainen itse asuu muualla. Asunnon tai sen osan hallinnan siirto ilman lupaa on peruste vuokrasopimuksen purkamiselle.
Satunnainen vuokraaminen katkaisee asunnon käytön. Tämä tulisi ottaa huomioon, mikäli haluaa myydä asunnon verovapaasti kahden vuoden asumisen jälkeen. Verottajan ohjeistus ei ole aivan selvä siltä osin, milloin kotimajoituksesta on maksettava arvonlisäveroa.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään