Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli vuoden 2017 lopussa noin 70 MW, selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden 2017 aikana.
Pientuotannon (alle 1 MW yksiköt) kapasiteetti oli tästä noin 66 MW. Kokonaisuudessaan alle 1 MW pientuotantoa on Suomessa noin 178 MW.
Sähkön pientuotantomuodoista erityisesti aurinkosähkön pientuotanto on voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2016 lopussa aurinkosähkön pientuotannon kapasiteetti oli 27 MW. Vuodessa kapasiteetti lisääntyi noin 40 MW:lla. Vastaavalla kasvutahdilla aurinkosähkön tuotantokapasiteetissa 100 MW:n raja rikkoutuu kuluvan vuoden aikana. Aurinkosähköntuotannon osalta Suomessa on tällä hetkellä yksi yli 1 MW:n laitos.
Oheisessa taulukossa on esitetty sähkön jakeluverkkoon liitetty sähkön pientuotanto tuotantomuodoittain vuoden 2017 ja 2016 lopussa (alle 1 MW yksiköt). Vuoden 2017 lopun tiedot ovat vielä alustavia ja voivat muuttua tietoja tarkistettaessa.
| Tuotantomuoto | Nimellisteho [MW]* 31.12.2017 | Nimellisteho [MW] 31.12.2016 |
| Aurinko | 66,2 | 27,2 |
| Tuuli | 17,5 | 15,5 |
| Bio | 16,3 | 15,3 |
| Vesi | 36,2 | 34,2 |
| Diesel | 38,2 | 37,4 |
| Muut | 3,3 | 2,8 |
| Yhteensä | 177,7 | 132,4 |
*) Alustavat luvut. Huom. kaikissa luvuissa ainoastaan kyseisen tuotantomuodon pientuotanto.
Mikäli kapasiteettiin huomioidaan myös yli 1 MW laitokset, niin tällöin esimerkiksi aurinkosähkön kokonaiskapasiteetti viime vuoden lopussa oli yhteensä noin 70 MW, tuulivoiman kapasiteetti reilu 2000 MW ja vesivoiman yli 3 000 MW. Kokonaisuudessaan Suomessa on asennettua sähköntuotantokapasiteettia yli 17 000 MW. Suurempien voimalaitosten kapasiteetteihin voi tutustua Energiaviraston voimalaitosrekisterissä.
Energiavirasto kerää vuosittain sähkön jakeluverkkoyhtiöiltä Suomessa sähköverkkoon liitettyä pientuotantokapasiteettia koskevat tiedot (edellisvuoden lopun tilanne, alle 1 MW yksiköt). Luvut eivät siis sisällä suuria, yli 1 MW voimalaitoksia. Tuotantokapasiteetti on jaoteltu tuotantomuodoittain: aurinko, tuuli, bio, vesi, diesel ja muut.
Jakeluverkkoyhtiökohtaiset tiedot julkaistaan kesän jälkeen, kun yhtiöiden ilmoittamat tiedot on tarkistettu
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Akkuenergiavarastot kiinnostavat monia jo aurinkosähköä käyttäviä kiinteistönomistajia. Akkuenergiavaraston asentamisessa on tärkeää huomioida paloturvallisuus, rakenteelliset seikat ja niiden vaikutus kiinteistön sähkönjakeluun.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Vakavat asumishäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa viime aikoina. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista asumishäiriöihin puuttumista nopeasti ja tehokkaasti, toteavat kiinteistöalan järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään