Lucify Oy on toteuttanut kehitystyön alla olevan kokeellisen purkavan uusrakentamisen laskurin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta.
Asunto-osakeyhtiön purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan rakennushanketta, jossa yhtiön omistama vanha asuinrakennus puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan sitä suurempi kerrosala ja enemmän huoneistoja. Alkaen alustavista keskusteluista, purkavan uusrakentamisen koko prosessi voi kestää jopa 6–10 vuotta. Putkiremontille vastaava aika noin noin 3–4 vuotta.
Laskurin avulla voit säädä yleiskäsityksen siitä, miten eri tekijät vaikuttavat purkavan uusrakentamisen kannattavuuteen ja millaisissa taloyhtiöissä purkava uusrakentaminen voi olla kannattavaa. Laskuri on tarkoitettu nimenomaan yleiskuvan luomiseen. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi varsinaiseen hankesuunnitteluun.
Laskuri olettaa, että purkava uusrakentaminen toteutetaan siten, että asunto-osakeyhtiö ostaa tai lunastaa kaikkien osakkaiden huoneistot ja myy koko kiinteistön rakennusliikkeelle, joka purkaa sen kokonaan ja rakentaa tilalle uuden tai uusia kiinteistöjä. Projektin alussa rakennusliike myy tulevat huoneistot vanhoille osakkaille ja sijoittajille. Laskuri olettaa, että asunto-osakehtiö on omistustontilla. Huoneistot voivat olla joko asuntoja tai liiketiloja.
Laskuri laskee projektin kannattavuutta ensisijaisesti tälläisen rakennusliikkeennäkökulmasta. Voit kuitenkin tarkastella kannattavuutta myös nykyisten osakkaidentai uusia huoneistoja ostavien sijoittajien näkökulmista. Asunto-osakeyhtiön keskimääräisen osakkaan näkökulman saat käyttämällä ”Osakas”-osiossa keskimääräisiä neliöhintoja ja huoneistokokoja.
Monissa taloyhtiöissä siirrytään maalämpöön ja muihin ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin. As Oy Espoon Noropuistokin selvitti perusteellisesti lämmitystavan vaihtamista, mutta päätti lopulta pysyä kaukolämmössä. Lämmitystavan vaihto ei olisi tällä kustannustasolla ollut järkevää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään