Rakentamisen kasvun esteeksi on muodostunut pula etenkin työnjohdosta ja muista korkeakoulutetuista toimihenkilöistä. Rakennusalan AMK-tutkintojen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, mutta se ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta. Rakennusteollisuus RT:n tuoreen osaamisstrategian mukaan ratkaisu ei löydy vain koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisestä, vaan ennen muuta rakennusalan eri koulutusasteiden välisen yhteistyön syventämisestä, korkeakoulujen työnjaon kehittämisestä ja koulutuksen läpäisyasteen parantamisesta.
Korkeasuhdanteen myötä rakennusyritysten kilpailu osaajista on yhä kovempaa. Työvoimapulan taustalla on 90-luvun lamassa alalta kadonnut sukupolvi, rakennusmestarikoulutuksen lakkauttaminen kymmenen vuoden ajaksi ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Vaatimukset muun muassa työnjohdon osaamiselle ovat kasvaneet jatkuvasti, kun tekninen kehitys ja säädökset muuttuvat vauhdilla ja hankkeet ovat aiempaa mittavampia ja monimutkaisempia.
– Koulutusta koskevat päätökset ovat hyvin kauaskantoisia. Kärsimme edelleen kaksikymmentä vuotta sitten tehdyistä linjauksista. Kokonaisvaltaisella osaamisstrategialla haluamme varmistaa, että alan koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tuleviin työelämän tarpeisiin, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.
Korkeakoulutuksen määrää on lisätty rakennusalalla kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Koulutus on valtakunnallisesti hyvin kattavaa, mutta pirstaloitunutta ja eriytynyttä. Rakennusalaa koulutetaan kolmessa yliopistossa ja seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa ympäri maan. Toisaalta rakentaminen keskittyy yhä enemmän seudullisiin kasvukeskuksiin.
– Alan opiskelupaikkojen määrän voidaan katsoa saavuttaneen lakipisteensä. Kyse on enemmän siitä, koulutetaanko oikeanlaisia osaajia, oikeassa paikassa ja kuinka nopeasti heidät saadaan työmarkkinoiden käyttöön, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työvoima-asioiden asiantuntija Lauri Pakkanen toteaa.
Alan korkeakoulujen pitää toimia yhteistyössä ja sopia työnjaosta, jolloin oppilaitokset voivat selkeämmin profiloitua. Rakennusteollisuus aikoo kutsua koolle rehtoritasoisen koordinaatioryhmän.
Koulutusasteiden yhteistyöllä voidaan saada hyviä tuloksia. Rakennusalan ammattikorkeakouluihin tulevista opiskelijoista melkein puolet on suorittanut alan ammatillisen tutkinnon, jolloin yhteys koulutusasteiden välille olisi hyvä tehdä mahdollisimman saumattomaksi. Samoin eri taustaisille maahanmuuttajille on tärkeä luoda opintopolkuja.
– Yhteiskampusten ja uudenlaisten oppimisympäristöjen avulla voidaan lisätä koulutuksen imua ja tehoa. Tässä edelläkävijänä on Helsingin Myllypuroon suunnitteilla oleva Metropolian ja Stadin ammattiopiston kansainvälinen yhteiskampus, jonka idea tuli alun perin Rakennusteollisuudelta. Tampere3-hanke puolestaan kytkee korkea-asteen koulutuksen yhteen, ja Ouluun toivomme mallia, jossa olisi kaikki koulutusasteet samalla kampuksella.
Ammattikorkeakouluja Lauri Pakkanen pitää varsin tehokkaina, mutta aliresursoituina. Rakennusalan AMK-tutkinnon suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa keskimäärin noin 60 prosenttia opiskelijoista. Valmistumista voisi nopeuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliarvo on kutistunut yli viidenneksellä vuoden 2012 jälkeen. Rahoitukseen kaivataan uusia ratkaisuja sekä enemmän yksityistä rahaa. Rakennusteollisuus on osaltaan miettimässä, miten ala voisi enemmän osallistua tutkimuksen lisäksi opetustyön rahoitukseen.
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Ensi kesäksi suunnitellun energiatehokkuutta parantavan korjaushankkeen päätöksenteko pitäisi aloittaa jo syksyllä, sillä korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa. Onnistuneen korjaushankkeen varmistamiseksi täytyy tuntea oma taloyhtiö ja tunnistaa aito tarve korjaukselle.
Taloyhtiön valaistus kannattaa uusia muun remontin, esimerkiksi lvi-saneerauksen yhteydessä, tai viimeistään silloin, kun valaisimet ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uudet valaisimet ovat energiatehokkaita, mutta suurin säästö saadaan, kun valaistus asennetaan olemaan päällä vain tarvittaessa.
Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Silti energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään