Vuosittain pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön johdolle eli hallitukselle ja isännöitsijälle. Mikäli vastuuvapaus myönnetään, ei yhtiön johtoa vastaan voi pääsääntöisestä enää nostaa vahingonkorvauskannetta. Vastuuvapauden epääminen taas mahdollistaa korvauskanteen nostamisen. Päätös vastuuvapaudesta koskee päättyneen tilikauden aikaisia tapahtumia.
Vastuuvapauden epääminen ei itsessään aiheuta eri seuraamuksia vaan mahdollisen vahingonkorvauskanteen nostamisesta on päätettävä tarvittaessa aina erikseen. Laissa ei ole myöskään määritelty kriteereitä, minkä vallitessa vastuuvapaus voidaan jättää myöntämättä. Harkinta vastuuvapauden myöntämisestä kuuluu siis yhtiökokoukselle. Toisinaan vastuuvapaus jätetään myöntämättä epäluottamuksen osoituksena hallitukselle, vaikka mitään vahinkoa ei olisikaan aiheutettu. Tähän sitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu vaan epäluottamus pitäisi pikemminkin osoittaa henkilövalintoja tehtäessä.
Jos vastuuvapautta ei myönnetä, tarkoitus ei ole, että kysymys vastuuvapaudesta tuotaisiin aina uudestaan ja uudestaan yhtiökokouksen päätettäväksi, kunnes vastuuvapaus myönnetään. Toisaalta ei ole estettä sille, että vastuuvapaus myönnetään jälkikäteen, kun esimerkiksi jokin vastuuvapauden epäämisen perusteena ollut tapahtuma on saatu selvitettyä. Sen sijaan kerran myönnettyä vastuuvapautta ei voi enää jälkijättöisesti evätä. Jos kuitenkin myöhemmin ilmenee, että yhtiön johto on aiemmista tiedoista poiketen aiheuttanut yhtiölle vahinkoa, ei päätös vastuuvapauden myöntämisestä ole välttämättä sitova.
Artikkeli on tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?
Suomen Kiinteistölehden tilaajana saat lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin. Sinun tarvitsee vain luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään! Oletko Kiinteistöliiton jäsen? Ota etu käyttöösi tästä
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään