Taloyhtiöissä on parhaillaan käynnissä kuumin yhtiökokousaika. Yhtiökokouksissa hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään yhtiövastikkeista mutta valitaan myös yhtiölle uusi hallitus. Juuri ilmestyneessä Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari -teoksessa (Kiinteistöalan Kustannus Oy) käsitellään laajasti myös taloyhtiön hallituksen valintaa, tehtäviä ja vastuita.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen jäsenen tulee olla luonnollinen, täysi-ikäinen henkilö, jolle ei ole määrätty edunvalvojaa.
”Asunto-osakeyhtiölaki rajoittaa hallituksen valintaa melko vähän. Lähes kuka tahansa voi lain perusteella toimia taloyhtiön hallituksen jäsenenä”, kertoo Ari Kanerva, yksi Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaarin kirjoittajista. Kanerva on osakkaana ja työskentelee asianajajana Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä.
Yleensä taloyhtiön hallitus koostuu yhtiön osakkaista, mutta hallitukseen voidaan tarvittaessa valita myös ulkopuolisia. Kanervan mukaan on tärkeää, että hallitukseen saadaan mukaan taloyhtiön parhaat voimat. ”Hallitukseen kannattaa valita taustaltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan erilaisia henkilöitä. Keskeistä on myös hallituksen jäsenten aito kiinnostus hallitustyöskentelyä kohtaan ja halu perehtyä asioihin.”
Useimmilla taloyhtiöillä on hallituksen lisäksi isännöitsijä, jolloin hallitus ja isännöitsijä hoitavat yhtiön hallintoa yhteistuumin. Yhteistyö sujuu toisissa taloyhtiöissä paremmin, toisissa huonommin. Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaarissa korostetaan, että hallitus on vastuussa paitsi omista tehtävistään myös isännöitsijän toiminnan valvomisesta.
Kanervan mukaan hallitus ei voi tuudittautua siihen, että isännöitsijä tietää kaiken ja kertoo hallitukselle, miten sen tulee toimia. ”Hallituksen jäsenten pitää tuntea käsiteltäviä asioita ainakin siinä määrin, että he tunnistavat keskeiset päätöksentekoon vaikuttavat seikat ja riskit ja pystyvät keskustelemaan asioista isännöitsijän kanssa.”
Isännöitsijällä on taloyhtiöissä keskeinen rooli asioiden valmistelijana ja päätösten täytäntöönpanijana. Tämä ei tarkoita sitä, ettei hallituksen jäsenten tarvitse perehtyä asioihin. ”Hallituksen ja isännöitsijän yhteistyön tulisi perustua vastavuoroisuuteen. Hallituksen jäsenten on osattava esittää oikeat kysymykset ja vaadittava, että niihin vastataan”, Kanerva huomauttaa.
Hallituksen jäsenen tulee lain mukaan huolellisesti toimien edistää sekä yhtiön että sen kaikkien osakkaiden etua. Kuten myös Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaarissa todetaan, hallituksen jäsen ei saa tehtävässään aiheuttaa vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle eikä rikkoa lain tai taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Jos näin käy, hän voi joutua toiminnastaan vahingonkorvausvastuuseen.
Voiko hallituksen jäsen vapautua vastuusta vetoamalla esimerkiksi siihen, ettei ymmärrä talousasioista mitään? ”Ei voi. Hallituksen jäsenen toiminnan huolellisuutta arvioidaan mitä olisi pitänyt tietää -periaatteen mukaisesti. Tietämättömyys ei vapauta vastuusta,” Ari Kanerva muistuttaa.
Joskus jonkun hallituksen jäsenen vastuuta arvioidaan jopa normaalia ankarammin. ”Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun hallituksen jäsenen rooli on ollut muita hallituksen jäseniä suurempi tai kun hänen olisi pitänyt koulutuksensa tai ammattikokemuksensa perusteella tunnistaa vahinkoon johtanut tapahtuma muita paremmin”, Kanerva kertoo.
Monille vastuukysymykset ovat syy olla hakeutumatta taloyhtiön hallituksen jäseneksi. Kanervan mukaan vastuuta ei kannata pelätä turhaan. ”Jos hallituksen jäsen hoitaa tehtävänsä ja perehtyy asioihin parhaansa mukaan, hän ei yleensä joudu vahingonkorvausvastuuseen.”
Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari -teoksesta ilmestyi uusi, 3. painos 30.3.2015. 3-osainen teos on pykäläkommentaari, jossa nykyinen asunto-osakeyhtiölaki käydään läpi kohta kohdalta selittäen ja kommentoiden. Teoksessa on huomioitu kaikki lainsäädäntöön viime vuosina tehdyt muutokset, vakiintuneet käytännöt, annetut suositukset ja oikeuskirjallisuuden kannanotot. Teoksessa on myös runsaasti uutta oikeuskäytäntöä asunto-osakeyhtiölain voimassaoloajalta. Teoksen ovat kirjoittaneet lakimies, OTM Marina Furuhjelm, asianajaja, OTK Ari Kanerva, asianajaja, VT, OTL Petteri Kuhanen ja toimitusjohtaja, OTK Helena Kinnunen Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Sen on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.
Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.
Tilaajille
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään