Suomi on ollut pian 30 vuotta Euroopan unionin jäsenenä. Taloyhtiöiden arjessa EU-asetukset ja direktiivit tulevat todeksi muun muassa energiatehokkuusvaatimuksissa, ympäristö- ja jätehuoltopykälissä sekä asumisturvallisuuden ja tukirahoituksen kysymyksissä.
Missä EU, siellä ongelma. Slogan oli takavuosina monen suomalaisen huulilla varsinkin silloin, kun puhe kääntyi EU:ssa vireillä olleisiin ylikansallisiin lakihankkeisiin. Huutia saivat paitsi taannoiset kurkkudirektiivit ja kumisaappaiden käyttöohjeet, myös monet muut ”Brysselin pykälät”, joilla ei katsottu olevan maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä.
EU:n vuosikymmenten saatossa luomasta pykäläviidakosta löytyy toki pilkunviilausta ja turhaa byrokratiaa. Brysselin kunniaksi on kuitenkin laskettava, että tavallisen suomalaisen arkea aidosti turvaavia ja helpottavia säädöksiä on huomattavasti enemmän.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Tällä hetkellä taloyhtiöille on jaossa vähemmän tukia kuin viime vuosina. Varken johtaja Sanna Hughes ennustaa, että heikon julkisen taloustilanteen vuoksi avustukset eivät lähitulevaisuudessa lisäänny.
Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistus on käynnissä. Tavoitteena on selkeyttää päätöksentekoa, tarkentaa lunastusoikeuden sääntelyä, päivittää isännöitsijäntodistuksen sisältöä sekä lisätä avoimuutta ja digitalisaatiota.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään