Hyvä ilmansuodatin voi estää terveydelle vaarallisten liikenteen nanohiukkaspäästöjen tunkeutumisen rakennuksen sisäilmaan.
Rakennuksissa on siirryttävä tehokkaasti nanohiukkasia poistaviin ilmansuodattimiin. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto TTY kehittivät vertailumenetelmän, jolla havaittiin ilmansuodattimien välillä merkittäviä eroja liikenteen nanohiukkasten suodatuksessa.
Liikenteestä syntyy terveydelle vaarallisia päästöjä, jotka kulkeutuvat rakennuksien sisäilmaan, jos niitä ei suodateta pois. Liikenteen nanohiukkaspäästöt vaikuttavat merkittävästi sisäilman laatuun ja ihmisten terveyteen. Pienet nanohiukkaset tunkeutuvat syvälle keuhkoihin aiheuttaen tuhoa keuhkorakkuloissa ja verenkierrossa. Tuoreimpien arvioiden mukaan pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain globaalisti noin 7 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Kylmällä kelillä ulkoilman hiukkaspitoisuus voi kasvaa, kun ajoneuvojen päästöt lisääntyvät ja päästöt jäävät leijumaan alempaan ilmakehään.
VTT:n ja TTY:n tutkimuksessa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa ilmansuodattimien suorituskykyä ja mekanismeja liikenteen nanohiukkasten poistamiseen sisäilmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin hyvien ilmansuodattimien ominaisuuksia ja kehitettiin vertailumenetelmiä. Eri valmistajien tuotetestejä ei tehty.
Tutkimuksessa oli mukana yleisesti käytössä oleva F7-luokan kuitusuodatin, HEPA-luokan suodattimia sekä sähköön perustuvat elektreettisuodatin ja sähkösuodatin. Tutkituilla ilmansuodattimilla saadaan suodatettua 50 – 100 % liikenteen nanohiukkasista. Eroja suodattimien välillä havaittiin nanohiukkasten suodatuskyvyssä ja energiatehokkuudessa.
”Yleisesti Suomessakin käytössä oleva F7-luokan suodatin poisti yli 75 % liikenteen nokihiukkasista, mikä on vielä kelvollinen tulos. Sähkösuodatin poisti 94 % nokihiukkasista ja kalliimmat HEPA-luokan suodattimet 100 %. Toisaalta kuitusuodatin poisti sähkösuodatinta tehokkaammin aivan pienimpiä nanohiukkasia. Suodattimen tyyppi vaikuttaa myös kuormituskestävyyteen ja huoltoväleihin,” tutkijatohtori Panu Karjalainen TTY:ltä kertoo.
Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia terveellisemmän sisäilman kehitystyöhön. Tähän mennessä esimerkiksi rakennusten suunnittelijoiden on pitänyt ottaa oma-aloitteisesti selvää ilmansuodattimista, koska nykyiset ja ensi vuonna voimaan astuvat standardit eivät huomioi pieniä nanohiukkasia. Tämän vuoksi kehitystyön keskeiseksi kriteeriksi on nostettava mukaan liikenteen nanohiukkaset.
”Uutta tietoa pääsevät hyödyntämään nyt erityisesti ilmanvaihdon suunnittelijat uuden rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja huolto- ja ylläpitovaiheessa sekä ilmansuodattimien kehittäjät, rakennuttajat ja kuluttajat”, sanoo tutkija Sampo Saari VTT:ltä.
Tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana myös erittäin pienten nanoklusterihiukkasten suodatus aina 1.3 nanometrin hiukkaskokoon asti. Ne ovat lähellä kaasumolekyylejä, mutta suodatusominaisuudet ovat kuitenkin erilaiset. Kaikki tutkitut ilmansuodattimet poistivat tehokkaasti alle 3 nanometrin nanoklusterihiukkasia, mikä tarkoittaa, että tämän kokoiset hiukkaset tuskin pääsevät sisätiloihin kulkeutumaan.
Tutkimusta rahoittivat Tekes, Ahlstrom Oy, FIAC Invest Oy, Green Net Finland Oy, Kauriala Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Lifa Air Oy, MX Electrix Oy, Pegasor Oy ja Sandbox Oy.
Suomen kymmenen suurimman kaupungin asukkaille suunnatun kyselyn mukaan tieliikenteen melu häiritsee asukkaiden kotona oleskelua eniten. Toiseksi eniten asukkaita häiritsee lähinaapureista tuleva melu.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Ulkoikkunat voivat olla huurteessa, vaikka kerrostalo on vielä uusi tai siinä on tehty ikkunaremontti. Pulma on asukkaan kannalta harmillinen, mutta taloteknisesti vaaraton. Jos kosteutta sen sijaan alkaa ilmestyä lasien väleihin, kannattaa syitä selvittää jo tarkemmin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään