Milloin on hyvä aika ryhtyä korjaushankkeeseen taloyhtiössä? Luonnollisesti silloin, kun rakennuksessa tai sen osassa on korjaustarvetta. Hapertuvat putket tai rapistuva julkisivu eivät itsellään paremmiksi muutu.
Jokainen taloyhtiö, rakennus ja hanke on omanlaisensa kokonaisuus. Kunkin yhtiön tulee tehdä tilannekohtainen arvio rakennuksen ja osakkaiden tarpeista. Kiinteistöliiton jäsensivuilta löytyvä Rakennuksen kuntosovellus Raku auttaa rakennuksen kunnossapitotarveselvityksen ja kiinteistön kunnossapitosuunnitelman laatimisessa. Keväällä 2024 päivitettävä Raku hyödyntää olemassa olevia kuntoarvioita ja -tutkimuksia, joten hankkeita suunniteltaessa on viisautta pyytää tukea myös ammattilaisilta.
Tarpeellista hanketta ei kannata lykätä parempien aikojen toivossa, hyvä aika on nyt. Taloyhtiölainojen takaisinmaksuaika varsinkin isommissa hankkeissa on helposti usein kymmenen vuotta tai enemmänkin, jonka aikana taloussuhdanteet ja korkotaso ehtivät vaihdella. Oli suhdanne hyvä tai huono, suurin osa suomalaisten varallisuudesta on sidottu asuinrakennuksiin. Suunnitelmallinen kiinteistönpito korjauksineen pitää yllä omaisuuden arvoa. Kaikilla päätöksillä tai päättämättä jättämisillä on merkitystä asumisen laadun ja yhtiön arvon kannalta.
Kiinteistöliiton korjausbarometrien mukaan korjausrakentamisen määrä on hidastunut viime vuosina. Syksyn 2023 barometri ennusti hienoista elpymistä, mutta tulevaa kehitystä on vaikea ennakoida. Kuitenkaan tarve korjausrakentamiselle ei ole vähentynyt, päinvastoin. 1970–1980-lukujen valtava asuinrakennuskanta on tullut peruskorjausikään.
Kentältä kuultu viesti on, että nyt on otollinen hetki saada kilpailukykyisiä urakkatarjouksia korjaushankkeisiin. Niitä saadaan myös huomattavan paljon enemmän aiempaan verrattuna. Työvoimaa on siis tarjolla. Samaan aikaan korkojen nousu on kääntynyt laskuun: 12 kuukauden Euribor on laskenut lyhyempiä viitekorkoja nopeammin, joten markkinoilla on luottoa siihen, että korkotaso jatkaa laskuansa vuoden mittaan. Kristallipallon puuttuessa varmoja ennusteita ei voi kukaan tehdä, mutta positiivisia merkkejä on ilmassa.
Remonttitukia niukalti tarjolla, mitä tehdä?
Korjausrakentamisen kannalta huono uutinen on, että taloyhtiöille myönnettyihin valtion tukiin on tullut tuntuvia heikennyksiä. Energia- ja latausinfra-avustukset päättyivät vuoden 2023 aikana. Samoin asuinrakennusten hissi- ja esteettömyysavustusten määrärahat pienenevät. Remontteihin tarttumista ei kuitenkaan kannata lykätä hövelimmän tukipolitiikan toivossa, vaan on syytä pitää kiinni jo tehdyistä suunnitelmista.
Osassa tapauksista kysymys on tätä mutkikkaampi, eihän yksikään hanke toteudu ilman rahoitusta. Lainan saaminen voi olla haastavaa etenkin pienissä yhtiöissä, joihin on kertynyt paljon korjaustarvetta ja jotka sijaitsevat syrjässä. Tällöin omatoimisen taloudellisen varautumisen merkitys kasvaa ja voi olla ehto hankkeen toteutumiselle.
Yksi tapa kerryttää remonttikassaa on asuintalovaraus. Se mahdollistaa säästämisen taloyhtiön hankkeisiin ilman, että ylijäämää tulkitaan verotettavaksi voitoksi. Varausta saa kerryttää vuodessa enimmillään 68 euroa per neliö. Asuintalovarauksen etu suhteessa toiseen taloyhtiöiden käyttämään varautumismahdollisuuteen eli ennakkorahastointiin on sen hallinnollinen helppous ja joustavuus.
Asuintalovarauksen enimmäismäärää on päivitetty viimeksi 1991, joten se on jäänyt korjausrakentamisen kustannuksista jälkeen 85 prosenttia. Tasokorotuksen tarve on ilmeinen. Samalla varauksen 3500 euron alaraja tulisi poistaa, jolloin pienimmätkin yhtiöt voivat varautua tuleviin hankkeisiin nykyistä jouhevammin. Tässä siis ilmainen vinkki Suomen hallitukselle: mikäli tukieuroja ei ole luvassa, asuintalovarauksen päivittäminen helpottaisi taloyhtiöiden omatoimista taloudellista varautumista ja korjausremontteihin ryhtymistä.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään