Vapautus vastikkeista on uusin myyntivaltti, kun Ruotsissa kaupataan bostadsrätt-asuntoja. Asiasta kertoo Fastighetstidningen verkkosivuillaan.
Suomalaisen asunto-osakkeen ja asumisoikeusasunnon välillä, lähempänä omistusasumista, on ruotsalainen bostadsrätt-järjestelmä. Asunnot omistavat ja niitä hallinnoivat yhdistykset (bostadsrättföreningar) jotka keräävät meikäläisen taloyhtiön vastikkeita vastaavia yhdistysmaksuja (föreningsavgifter).
Tämä ilmiö voi olla merkki siitä, että kysyntä on jäämässä tarjontaa pienemmäksi. Uskottava selitys kuitenkin on myös se, että rakennuttajat käyttävät vastikkeettomuutta houkutuksena, jotta rakennusluvan ehto täyttyisi. Ruotsissa vaaditaan yleisesti bostadsrätt-rakennushankkeilta, että 60 % asunnoista on varattu.
Lue lisää Fastighetstidningenistä.
Huhtikuun Suomen Kiinteistölehti kertoo turkulaisten taloyhtiöiden ilmanvaihtoremontista ja antaa neuvoja valesokkelirakenteen korjaamiseen. Vierailemme myös entisessä Helsingin käsityöopettajaopistossa, joka on muutettu asunnoiksi.
Kesäkuun Kiinteistölehdessä kerromme ylivieskalaisen taloyhtiön esteettömästä saunasta sekä saunan kunnossapidosta. Haastattelimme Kiinteistöliiton uutta toimitusjohtajaa Mia Koro-Kanervaa. Selvitimme myös, saako pieni taloyhtiö lainaa pankista.
Urakoitsijan mahdollisesti tekemät virheet olisi hyvä havaita kahden vuoden sisällä korjausurakan valmistumisesta. Sen jälkeen urakoitsijan saaminen vastuuseen vaikeutuu. As Oy Merenkäynnissä toteutetun saumaustyön urakoitsija vältti vastuunsa, sillä virheet havaittiin vasta 11 vuoden kuluttua.
Manner-Suomen 292 kunnasta vain 13 yltää A-luokkaan Hypo-pankin asuntoluottoluokituksessa. Asuntomarkkinoiden voittajia ovat suuret keskuskaupungit ja niiden ympärille rakentuvat vireät kehyskunnat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään