Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa. Tuoreiden vuokrapyyntitilastojen mukaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräiset neliövuokrat näyttäisivät olevan kuitenkin opiskelijoiden ulottumattomissa. Näin ollen kimppakämpille riittää myös jatkossa kysyntää. Suomen Vuokranantajien mukaan ruokakuntakäsite pitäisi kuitenkin muuttaa niin, että se ei ohjaisi tapaa, jolla vuokrasopimukset tehdään.
Julkisessa keskustelussa on povattu opiskelijoiden ryntäystä tukimuutoksen vuoksi yksiöihin. Suurta mullistusta vuokramarkkinoille ei kuitenkaan ole luvassa, koska suurissa kaupungeissa vuokratasot ovat tukia korkeampia. Tiedot perustuvat Vuokraovi.comin vuokrapyynteihin tammi-kesäkuussa 2017.
”Opintorahan ja asumistuen yhdistelmänä opiskelija saa Helsingissä käteen 656,68 euroa. Kun Helsingin yksiöiden vuokra on keskimäärin 780 euroa, voidaan todeta, ettei opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin muuta tilannetta erityisen paljon. Opiskelijalle jää Helsingin yksiöistä asumistuen maksimimääränkin jälkeen keskimäärin vielä 123,32 maksettavaksi muista tuloista, kuten työtuloista tai opintolainasta. Kun lisäksi huomioidaan muut mahdolliset kulut, suurta mullistusta vuokra-asuntomarkkinoille ei ole tulossa”, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva perustelee.
”Sama tilanne on myös muissa suurissa kaupungeissa. Käytännössä opiskelijoiden pitää ottaa lainaa tai hankkia muita tuloja asumismenojen kattamiseksi. Lisäksi tietysti pitää olla myös rahaa myös muuhun elämiseen. Vaikka opiskelijoiden ostovoima hieman kasvaa, kimppa-asuminen säilyy edelleen järkevänä ratkaisuna opiskeluajan asumiseen tai kenelle tahansa, joka haluaa minimoida asumiskulujaan ja jonka elämäntilanteeseen se sopii. Ruokakuntakäsitettä tulisi kuitenkin ehdottomasti muuttaa niin, että vuokrasopimukset voidaan tehdä niin kuin osapuolet haluavat. Se, onko kämppäkaverusten sopimus yhteinen vai ei, ei pidä vaikuttaa tuen saantiin tai määrään”, sanoo Koro-Kanerva.
”Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja asunnoille on edelleen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä näkyy vuokratasoissa. Opiskelijoiden vaikutus vuokra-asuntomarkkinoihin ei ole niin iso kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä”, perustelee Koro-Kanerva.
”Yleinen asumistuki on myös selvästi yleisen vuokratason alapuolella, joten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi tutkimus, jonka mukaan asumistuki vaikuttaa vuokratasoon ennakoitua vähemmän on perusteltu. Asumistuki ei siis ”valu” vuokranantajan taskuun, kuten virheellisesti joskus väitetään, vaan on asukkaan tuki asumismenoihin”, sanoo Koro-Kanerva.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Tulevaisuuden vuokralaiset ovat aiempaa monimuotoisempi ryhmä. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa vieraskielistä asukasta. Vuokranantajalle monimuotoisuuden huomioiminen konkreettisin teoin voi olla tulevaisuuden vuokramarkkinoilla ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu.
Tilaajille
Vuokralaisen taustojen selvittäminen on olennainen osa vuokralaisvalintaa. Tiedot tulisi kerätä lähtökohtaisesti vuokralaisehdokkaalta. Tarpeellisia tietoja ovat yleensä sellaiset tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa vuokralaisen henkilöllisyys, maksukyky ja huoneiston huolellinen hoitaminen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään