Asunto-osakeyhtiön konkurssia on pidetty pitkään lähinnä teoreettisena mahdollisuutena. Taloudellisesti haastavien aikojen myötä olemme kuitenkin joutuneet toteamaan, että taloyhtiökään ei ole turvassa taloudelliselta ahdingolta. Tämä on näkynyt viimeisen puolen vuoden aikana myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa, jossa kysymykset taloyhtiöiden taloudellisiin haasteisiin liittyen ovat jonkun verran lisääntyneet.
Asunto-osakeyhtiö Aijanlinnan tapaus toimii opettavaisena ja lopulta myös positiivisena esimerkkinä siitä, kuinka taloyhtiö yleensä joutuu vaikeuksiin ja kuinka niistä lopulta voidaan myös selvitä kuiville. Keskeistä on mielestäni ymmärtää se, että taloyhtiö on todellakin osakeyhtiö, jossa osakkaat ovat ikään kuin samassa veneessä, jonka vuoksi jokaista – sekä nykyistä että mahdollisesti tulevaa osakasta tulisi kiinnostaa yhtiön asiat ja niiden huolellinen hoito.
On tärkeää ymmärtää, mitä eri elimet yhtiön hallinnossa tekevät ja mistä ne vastaavat. Tämä koskee sekä hallituksen, isännöitsijän että toiminnantarkastajan ja tilintarkastajan tehtäviä.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Tapio Haltia
Kirjoittaja on neuvontalakimies Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu rivitaloyhtiön päätöksentekoon täydennysrakentamishankkeessa on merkittävä linjaus hankkeiden suunnittelussa. Se osoittaa, että pelkkä yhtiön taloudellinen hyöty ei riitä, jos yksittäisen osakkaan asema heikkenee olennaisesti.
Tilaajille
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Toukokuussa taloyhtiön hallituksen kannattaa käydä läpi taloyhtiön merkittävimmät sopimukset. Kiinteistönhoidossa tehdään ulkona kevättöitä ja sisällä erilaisia tarkistuksia. Lisäksi järjestetään kevättalkoot ja muistutetaan asukkaita grillauksen ja pihankäytön pelisäännöistä.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään