Rakli: Rakennus- ja purkujätteet uusiokäyttöön

rakennus- ja purkujätteet

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön, kertoo kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu.

Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön solmima kestävän purkamisen green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta. Sopimuksen tavoitteena on purkumateriaalien tehokkaampi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.

Sopimus kannustaa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoituksen kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa. Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden kierrätettävyys.

– Kestävän purkamisen green dealilla edistetään konkreettisesti rakentamisen kiertotaloutta ja lisätään tietoa purkumateriaalien hyödyntämisestä. Sopimukseen sitoutuneet Raklin jäsenet täyttävät jo nyt tulevan rakentamislain asettamat vaatimukset rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä ja ovat näin ollen edelläkävijöitä kiertotalousasioissa, Raklin johtaja Mikko Somersalmi sanoo.

Purkukohteiden kierrätysaste jopa 80 prosenttia

Raklin mukaan green deal -sopimus antaa rakennuttajille kehikon oman toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Green deal auttaa varautumaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sekä kasvattamaan osaamista kiertotalousprosesseissa. Esimerkiksi Ilmarisella on käytössään green deal -sopimus perusparannus- ja peruskorjauskohteissaan, joita on toteutettu kymmenkunta.

– Pyrimme hyödyntämään purettavia materiaaleja joko purettavassa kohteessa tai muissa kohteissamme, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen toteaa.

Nurmisen mukaan kestävän purkamisen green deal -sopimukseen olisi hyvä sisällyttää myös vaatimus toteutusvaiheen seurannasta.

– Meille tärkeä osa purkuvaiheen kiertotaloutta on purkukartoituksen lisäksi toteutusvaiheen seuranta, jolloin urakoitsijoiden täytyy konkreettisesti sitoutua tavoitteisiin ja raportoida toiminnastaan asianmukaisesti. Tämä on lisännyt myös suunnittelijoiden ymmärrystä rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä ja eri jätejakeiden kierrätyksestä, sanoo Nurminen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

asuntokauppalain päivitys

7.4.2025

Miksi asuntokauppalain päivitys on tarpeen?

Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.

Tilaajille

4.3.2025

Ennuste: Rakentaminen kääntyy kasvuun tänä vuonna

Rakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Kasvua povataan kaikille rakentamisen sektoreille. Asuntojen kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta takkuaa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.

20.8.2025

Mitä taloyhtiöiden tulee tietää uudesta rakentamislaista?

Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.

17.4.2025

Aika ryhtyä korjaamaan – Pasilan tornitalossa tehdään mittava putkiremontti

Aika on suotuisa isojen korjaushankkeiden käynnistämiselle. Tekijöitä on hyvin saatavilla ja korot ovat tulleet alaspäin. Helsinkiläisessä taloyhtiössä päästiin toteuttamaan laajaa linjasaneeraushanketta juuri sopivalla hetkellä.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti