Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön, kertoo kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu.
Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön solmima kestävän purkamisen green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta. Sopimuksen tavoitteena on purkumateriaalien tehokkaampi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.
Sopimus kannustaa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoituksen kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa. Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden kierrätettävyys.
– Kestävän purkamisen green dealilla edistetään konkreettisesti rakentamisen kiertotaloutta ja lisätään tietoa purkumateriaalien hyödyntämisestä. Sopimukseen sitoutuneet Raklin jäsenet täyttävät jo nyt tulevan rakentamislain asettamat vaatimukset rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä ja ovat näin ollen edelläkävijöitä kiertotalousasioissa, Raklin johtaja Mikko Somersalmi sanoo.
Raklin mukaan green deal -sopimus antaa rakennuttajille kehikon oman toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Green deal auttaa varautumaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sekä kasvattamaan osaamista kiertotalousprosesseissa. Esimerkiksi Ilmarisella on käytössään green deal -sopimus perusparannus- ja peruskorjauskohteissaan, joita on toteutettu kymmenkunta.
– Pyrimme hyödyntämään purettavia materiaaleja joko purettavassa kohteessa tai muissa kohteissamme, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen toteaa.
Nurmisen mukaan kestävän purkamisen green deal -sopimukseen olisi hyvä sisällyttää myös vaatimus toteutusvaiheen seurannasta.
– Meille tärkeä osa purkuvaiheen kiertotaloutta on purkukartoituksen lisäksi toteutusvaiheen seuranta, jolloin urakoitsijoiden täytyy konkreettisesti sitoutua tavoitteisiin ja raportoida toiminnastaan asianmukaisesti. Tämä on lisännyt myös suunnittelijoiden ymmärrystä rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä ja eri jätejakeiden kierrätyksestä, sanoo Nurminen.
Vaikka taloyhtiön rakennus olisi suojeltu, sitä saa kunnostaa ja korjata. Remontissa tehtävien muutosten tulee kuitenkin olla hallittuja ja hankkeen luvanvaraisuus on hyvä tarkistaa. Korjaushanke kannattaa suunnitella huolellisesti.
Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.
Omistusasuntojen kysyntä on piristynyt kuluvana vuonna, mutta myytävien asuntojen tarjonta on jäänyt odotettua heikommaksi. Tänä vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1–2 prosenttia viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Raklin asuntomarkkinakatsauksesta.
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään