Lähiöt eivät juurikaan eroa muista kerrostaloalueista sosiaalisten häiriöiden suhteen. Lähiöiden lievästi korkeampi häiriötaso selittyy sosio-ekonomisella huono-osaisuudella. Lähiöiden huono maine on liioiteltu, selviää Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta, jossa ensimmäistä kertaa laajemmin verrattiin lähiöitä muihin alueisiin.
Suomessa ei ole yleistä lähiöongelmaa sosiaalisten häiriöiden osalta. Lähiöiden välillä on väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin eroja. Vuokravaltaiset lähiöt ovat muita lähiöitä rauhattomampia erityisesti jos niissä on paljon kaupungin vuokra-asuntoja.
– Tämä johtuu siitä että vuokravaltaiset alueet ovat tyypillisesti sosio-ekonomisesti huono-osaisempia, mikä taas on yhteydessä asuinalueen sosiaalisiin häiriöihin, kertoo väitöstutkija VTM Teemu Kemppainen.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisilla alueilla on usein muita asuinalueita heikompi yksimielisyys käyttäytymissäännöistä ja myös heikompi sosiaalinen kontrolli näiden sääntöjen suhteen. Tämä luo sopivan alusta erilaisille sosiaalisille häiriöille.
Vaikuttamalla asuinalueen hallintasuhderakenteeseen voidaan vaikuttaa myös sen sosio-ekonomiseen rakenteeseen ja siten paikallisen sosiaalisen elämän luonteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin jo 1960-luvulta harjoittama sosiaalisen sekoittamisen politiikka saa väitöstutkimuksesta empiiristä tukea.
– Sekoitetumman alueen väestöpohja on tasapainoisempi, paikallinen sosiaalinen elämä tehokkaammin säänneltyä ja yhteiselo siten rauhallisempaa, Kemppainen toteaa.
Väitöstutkimus tarkasteli subjektiivisia turvattomuuden kokemuksia ja sosiaalisen epäjärjestyksen havaintoja erilaisilla asuinalueilla. Tutkimus keskittyi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiöihin.
Tutkimus hyödynsi kolmea laajaa kyselyaineistoa, joissa yhdisteltiin kyselytietoa asukkaiden kokemuksista ja rekisteritietoa asuinalueen sosio-demografisista tekijöistä. Tutkimusalue vaihteli Helsingistä koko maahan.
VTM Teemu Kemppainen väittelee 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Disorder and insecurity in a residential context – A study focusing on Finnish suburban housing estates built in the 1960s and 1970s” (Epäjärjestys ja turvattomuus asuinalueella). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2, Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on professori Jani Erola, Turun yliopisto, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Vastuullisuus on keskeinen teema yritysten hankintakäytännöissä ja toimintamalleissa. Keskeistä on varmistaa, että hankintaketjun kaikki toimijat täyttävät vastuullisuuden ja lakisääteisten vaatimusten kriteerit. Luotettava Kumppani® -palvelua on kehitetty vastaamaan vastuullisuuden ja riskienhallinnan kasvanutta tarvetta.
Vastuu Group
Kulunut tai likainen sähkölaite voi aiheuttaa tulipalon tai tapaturman, huomauttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta syttyy joka vuosi Suomessa yli 2 000 tulipaloa. Sähkölaitteet tulee huoltaa säännöllisesti ja vanhat ja huonokuntoiset laitteet vaihtaa uuteen.
Kiinteistönomistajat tuntevat huonosti velvollisuutensa väestönsuojan hoitamisesta. Kun taloyhtiöt ovat luopuneet talokohtaisista talonmiehistä ja siirtyneet käyttämään huoltoyhtiöitä, rakennuksessa läsnä oleva ja sen ominaisuudet tunteva vastuuhenkilö puuttuu.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään