Rakentamisen ja kiinteistöalan kehitys pääkaupunkiseudulla on alkuvuonna ollut heikkoa, käy ilmi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannetiedotteesta.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi nopeasti nollakorkoaikana, mutta vastaavasti vähenee Raklin ennusteen mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Suurin pudotus on asuntorakentamisessa. Rakennuskustannusten nousu hidastui voimakkaasti huhtikuussa.
Kuluvan vuoden alkupuolella uudisrakentamisen volyymi on ollut kasvussa, kun edellisvuonna käynnistettyjä hankkeita rakennetaan valmiiksi. Kesän myötä volyymi menee miinukselle ja koko vuoden rakentaminen vähenee 5–6 prosenttia.
Kuluvan vuoden maaliskuun lopussa asuntoaloitusten vuositason määrä oli vajaa 12 000 asuntoa, mikä on lähes 30 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Vähenemisen ennakoidaan jatkuvan edelleen.
Syksyyn 2022 jatkunut korkea aloitusmäärä merkitsee kuitenkin, että uusia asuntoja valmistuu pääkaupunkiseudulle runsaasti meneillään olevana vuonna. Valmistuvien asuntojen määrä pysyy 15 000 asunnon tasolla loppuvuoteen saakka.
Pääkaupunkiseudulle valmistuu kuluvana vuonna ennätysmäärä uusia vuokra-asuntoja pelkästään vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. Vuonna 2022 niitä valmistui 5 500 kappaletta ja tänä vuonna 7 000–8000 kappaletta. Määrät sisältävät sekä vapaarahoitteiset että ARA-vuokratalohankkeet. Lisäksi jo työn alla olevista vuokra-asuntohankkeista valmistuu uusia asuntoja noin 4000 ensi vuoden aikana.
KTI:n ylläpitokustannusindeksien mukaan kustannusten nousu oli viime vuonna pelättyä pienempää, sillä asuinkerrostalojen toteutuneiden ylläpitokustannusten vuosinousu jäi 2,8 prosenttiin.
Toteutuneet energiakustannukset nousivat asuinkiinteistöissä 4,8 prosenttia. Energian hintojen nousu oli ripeää, mutta energiakustannusten nousua hillitsivät sekä edellisestä vuodesta selkeästi vähentynyt lämmitystarve että kiinteistönomistajien säästötoimet.
Korjausrakentamisen vuosittainen hinta pääkaupunkiseudulla on 4,5 miljardia euroa. Osuus koko Suomen korjausrakentamisesta on noin 40 prosenttia. Määrän ennakoidaan kasvavan hyvin hitaasti sekä tänä että ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvua rajoittavat korkojen nousu, remonttien korkeat hinnat sekä kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu.
Rakennuskustannusten vuosinousu kiihtyi vielä alkuvuodesta ja oli maaliskuussa 6,5 prosenttia. Huhtikuussa vuosinousun vauhti kuitenkin putosi 3,2 prosenttiin. Pitkään nopeassa nousussa olleiden rakennustarvikkeiden vuosinousu hiipui erityisen voimakkaasti maaliskuun yli 10 prosentista 3,4 prosenttiin.
Tehty palkkaratkaisu nostaa rakennustyön hintaa toukokuusta alkaen. Vastaisuudessa rakentamisen määrän väheneminen hidastaa rakennuskustannusten nousua. Rakentamisessa hinnat vaihtelevat voimakkaasti suhdanteiden mukaan.
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Helsinki kannustaa keskustan taloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen. Kaupungin toimenpideohjelman mukaan uusia rakennuksia voitaisiin rakentaa vaikkapa vanhojen kortteleiden sisäpihoille. Rakennuksia voitaisiin myös korottaa tai niiden ullakoille rakentaa uusia asuntoja.
Kaikki täydennysrakentamisen tavat vaativat lähtökohtaisesti asemakaavamuutosta. Sen mahdollisuutta kannattaa selvittää riittävän aikaisessa vaiheessa. Suomen Kiinteistölehti listasi eri tapoja taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään