Jätelain muutokset herättelevät monia pieniä taloyhtiöitä kompostoinnin mahdollisuuteen. Kuopiossa Tasavallankadulla biojätteet on kompostoitu jo kuuden vuoden ajan.
Keväällä on vielä yöpakkasia, mutta kompostorissa alkaa jo höyrytä. Mittari osoittaa, että sisälämpö kipuaa välillä lähemmäs kolmeakymmentä astetta.
– Tosi hyvin tämä toimii. Talvella kovimmilla pakkasilla saattaa vähän jäätyä, mutta silloin herätellään lämpimällä vedellä ja laitetaan kuiviketta, sanoo As Oy Tasavallankatu 8:n hallituksen puheenjohtaja Eero Puolakka. Hän antaa kompostorille lisää puhtia appelsiinin ja omenan kuorista.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Sari Toikkanen
Kirjoittaja on puutarha-alaan perehtynyt freelancer.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Kompostitarkastajat tarkastavat touko–heinäkuun aikana noin 500 kompostoria pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että biojäte lajitellaan oikein, ja näin lisätä lajittelua ja vähentää sekajätteen määrää.
Maahan pudonneet omenat ja muut hedelmät tulee kerätä säännöllisesti pois maasta, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Kerääminen pitää pihan siistinä ja haittaeläimet loitolla.
Hyvin hoidetussa yhtiökokouksessa asiat käsitellään selkeästi ja ripeästi. Kokouksen sujuvuutta edesauttaa, kun se valmistellaan asianmukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja voi toiminnallaan jouduttaa päätöksentekoa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään