Kokouksessa käsitellään asiat yksi kerrallaan ja kustakin asiasta keskustellaan siinä kohdassa kokousta kuin kyseistä asiaa käsitellään. Näin kokous etenee johdonmukaisesti ja osallistujien on mahdollista paremmin osallistua käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon kokouksessa.
Yhtiökokouksen puheenjohtaja ilmoittaa esityslistan kunkin kohdan osalta käsiteltävän asian. Tämän jälkeen asian esittelee, samoin kuin hallituksen päätösehdotuksen, henkilö jolle kokouksen puheenjohtaja on antanut puheenvuoron. Yleensä asian esittelyn tekee isännöitsijä tai joku hallituksen jäsenistä.
Esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa keskustelun. Tässä kohden osakkeenomistajat voivat pyytää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä asiasta, tehdä muutosesityksiä, ehdottaa esityksen hylkäämistä tai lykkäämistä tai kannattaa tehtyjä esityksiä. Kokouksen puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja, kunnes kaikki halukkaat ovat saaneet pidettyä puheenvuorot.
Puheenjohtaja päättää keskustelun ja toteaa tehdyt esitykset. Mikäli on tehty vain yksi ehdotus, puheenjohtaja toteaa sen tulleen päätökseksi. Tarvittaessa puheenjohtaja selvittää osakkaan kantaa kysymyksillä, jotta kokouksessa tiedetään mitä kukin on esittänyt. Ellei päätös synnyn yksimielisesti, suoritetaan äänestys asian päättämiseksi.
Ennen varsinaista äänestystä puheenjohtaja voi ehdottaa koeäänestystä esim. käsiä nostamalla, jola selvitetään alustavasti kokouksen kanta ja äänten jakauma. Jos koeäänestyksen tulos on selvä, puheenjohtaja tiedustelee kultakin vähemmistöön jääneeltä vaatiiko hän varsinaista äänestystä suoritettavaksi. Mikäli joku vaatii äänestystä, se suoritetaan.
Puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestysjärjestyksestä ja -tavasta. Suoritetaan äänestys, ääntenlaskijat laskevat äänet ja ilmoittavat äänestyksen tuloksen kokouksen puheenjohtajalle joka ilmoittaa äänestystuloksen yhtiökokoukselle.
Tarvittaessa suoritetaan useampia äänestyksiä, kunnes päätös saadaan tehdyksi.
Puheenjohtaja julistaa yhtiökokouksen päätöksen asiassa. Asian tultua päätetyksi siirrytään käsittelemään seuraavaa asiaa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Osakkaalla ei siis normaalitilanteessa ole oikeutta tätä tehdä. Laissa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jolloin myös osakkeenomistaja voi kutsua koolle yhtiökokouksen.
Tilaajille
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi hakea aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yleensä syynä on epäily yhtiön varojen väärinkäytöstä tai hallituksen tai joidenkin osakkaiden saamasta rahanarvoisesta hyödystä.
Tilaajille
Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa käsitellään usein asioita, joilla on merkitystä myös talossa asuville vuokralaisille. Jos taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat, on vuokralaisillakin oikeus osallistua yhtiökokoukseen tietyissä tilanteissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään