Kaikki, mitä taloyhtiön tulee tietää kattoremontista

Kattoremontti on yksi taloyhtiön yleisimmistä remonteista. Jokainen taloyhtiö kokee sen elinikänsä aikana sekä pienemmässä että isommassa mittakaavassa. Miten tässä tärkeässä remontissa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla?

Katto on yksi rakennuksen tärkeimmistä osista

Katolla tarkoitetaan yleensä puhekielessä vesikattoa. Se on rakennuksen ylimmän kerroksen ja ulkoilman erottama kokonaisuus. Se muodostuu yleensä vesikatteesta, aluskatteesta ja näitä kantavasta rakenteesta.

Katon kunnossapito on erittäin tärkeää, sillä rakennuksen ylimmäisenä osana se suojaa kaikkea sen alla olevaa. Katto vaikuttaa myös kiinteistön ulkonäköön ja sitä kautta koko kiinteistön arvoon.

Kattoremontti on kokonaisuus

Kattoremontteja on monen laajuisia. Pienemmillään remontti voi tarkoittaa huoltomaalausta, jossa katto puhdistetaan, maalataan ja tarvittaessa paikkakorjataan. Suurimmillaan se voi käsittää koko katon ja sen ympäröivien rakenteiden uusimista.

– Kattoremontti toteutetaan hyvin harvoin raskaimmalla tavalla. Yleensä remontit ovat jotain tältä väliltä. Esimerkiksi peltikaton pelti uusitaan vanhoille ruoteille tai bitumikermikattoon tehdään uusi kerros vanhan katteen päälle, summaa Raksystemsin rakennuttamisen ja valvonnan osastonjohtaja Jarno Nurminen.

Kattoremontissa on aina syytä huomioida myös kattoon liittyvät rakenteet. Jokaisessa katossa on kiinni ainakin sadevesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien osia, joiden uusimista kannattaa harkita kattoremontin yhteydessä tehtäväksi.

Kattoremontin ajankohtaan vaikuttaa neljä tekijää

Isompi kattoremontti tulee taloyhtiöille ajankohtaiseksi tyypillisesti noin 20-60-vuoden iässä. Tarkempaan ajankohtaan vaikuttaa vesikatteen materiaali, katon huolto ja rasitusolosuhteet sekä aikakauden rakennustapa ja -materiaalit.

Asuinrakennuksissa käytetään yleensä kolmea erilaista vesikatemateriaalia: bitumikermiä, peltiä tai tiiltä. Rivipeltikatteet ovat yleensä pitkäikäisimpiä ja bitumikermikatteet lyhytikäisimpiä. Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä on keskimäärin 30, rivipeltikatteen 60 sekä profiilipeltikatteen ja tiilikatteen 40 vuotta.

Myös katon rasitusolosuhteet ja huolto vaikuttavat remontin ajankohtaan. Vaikeissa rasitusolosuhteissa katto kestää pidempään kuin vähäisessä rasituksessa. Kattoa rasittavat ilmastollisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi katteen kaltevuus sekä erilaiset biologiset ja kemialliset elementit. Kattoa pitää lisäksi muistaa kunnossapitää huoltokirjan mukaisesti. Huoltotoimenpiteistä lipsuminen voi lyhentää katon elinikää jopa kymmenillä vuosilla.

Aiempien kolmen tekijän lisäksi kattoremontin ajankohtaan vaikuttaa kuinka hyvin katon koko rakenne on alun perin tehty. Kattoja on rakennettu vuosien aikana hyvin erilaisin tavoin ja materiaalein.

– Esimerkiksi 1970-luvun alun tasakatot ovat yleisesti huonolaatuisimpia. Niitä rakennettiin kaupungistumisen myötä, vaikka niiden toimivuudesta ei ollut tietoa, kertoo Nurminen.

Esiselvityksistä korjaustyöhön

Taloyhtiön kattoremontti alkaa esiselvitysvaiheella. Erilaisten katon rakenneosien kuntotutkimusten avulla varmistetaan katon kriittisten osien kunto sekä saadaan tietoa korjausmenetelmien valintaa ja korjaussuunnitelmia varten.

– Kattoremontti kannattaa aloittaa aina taloyhtiön kattoremontit tuntevan rakennuttajakonsultin eli projektipäällikön palkkaamisella. Siten tutkimuksia tulee tehtyä tarvittava määrä ja remonttikokonaisuus on järkevä, Nurminen sanoo.

Seuraavaksi kattoremonteissa siirrytään hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa puntaroidaan erilaisia korjausvaihtoehtoja ja joista lopulta valitaan taloyhtiölle parhaiten soveltuva vaihtoehto. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan toteutussuunnitelmat. Suunnitelmien valmistuttua kilpailutetaan urakka ja valitaan urakoitsija.

Remontin kesto ja asumishaitta

Kattoremontin urakkavaiheen kesto riippuu paljon hankkeen laajuudesta. Huoltomaalaus on yleensä alle kuukaudessa ohi. Koko katon rakenteiden uusiminen kestää taas jopa kahdeksan kuukautta.

– Kattoremontti on siitä mukava remontti, että se ei aiheuta taloyhtiön asukkaille merkittävää asumishaittaa. Isommissa remonteissa rakennuksen ympärille pystytetään rakennustelineet ja vesikatto huputetaan, mutta silloinkaan asuntojen ikkunoita ei peitetä. Pientä melua ja työmaaliikennettä voidaan myös havaita, sanoo Nurminen.

Urakan valmistuttua alkaa remontin takuuaika. Vesikatteelle myönnetään yleensä toimittajan toimesta erillistakuu, joka voi olla jopa kymmenen vuotta.